"Se on heidän näköistä, tää on heidän koti" : Palveluntuottajien näkemyksiä ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta

Abstract

Sosiaalityön pro gradu -tutkielmani tarkastelee sosiaalihuoltolain mukaista ikääntyneiden yhteisöllistä asumista palveluntuottajien näkökulmasta. Yhteisöllistä asumista on ollut tarjolla vuoden 2023 sosiaalihuoltolain muutoksesta lähtien, ja se on tarkoitettu kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välimaastoon. Sillä pyritään vastaamaan ikääntyvän väestön asumisen ja hoivan tarpeisiin, sekä erityisesti sosiaalisiin tarpeisiin, kuten yksinäisyyteen ja turvattomuuteen. Yhteisölliseen asumiseen liittyvä suppea lainsäädäntö kuitenkin jättää palvelutaloille paljon liikkumavaraa palvelun toteuttamiseen, ja tutkimustieto ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta on vielä puutteellista. Tutkimuksessani tarkastelen sitä, miten yhteisöllistä asumista toteutetaan Pirkanmaalla. Tarkastelun kohteena on palveluntuottajien näkökulma siihen, miten palvelutalot pyrkivät vastaamaan ikääntyneiden yksinäisyyteen, turvattomuuteen, asumiseen ja hoivaan liittyviin tarpeisiin, ja mitä toimivan ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen järjestäminen vaatii. Tutkielma tarjoaa ajankohtaista tietoa ikääntyneiden palveluista ja tuo esiin yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia ja rajoitteita sosiaalipalveluna.

Haastattelin tutkimuksessa neljästä pirkanmaalaisesta palvelutalosta viittä työntekijää, joiden työnkuvaan kuului yhteisöllisen asumisen järjestämistä, asiakasprosessien hoitamista, hallinnollisia tehtäviä ja vaihtelevissa määrin suoraa asiakastyötä. Analysoin litteroitua aineistoa teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tarkastelin palvelutalojen ikääntyneille tarjoamaa arkea tilojen, hoivan ja palvelujen, ohjelman ja aktiviteettien sekä ikääntyneiden sosiaalisten suhteiden kautta. Yhteisöllisen asumisen onnistumista ja sen rajoja tarkastellessa käsittelin asukkaiden toimintakykyä, asumispolkuja ja asiakasprosesseja, asumisen kulurakennetta sekä palvelun yhtenäistämisen tarvetta.

Palvelutalojen ikääntyneille tarjoama arki näyttäytyy tutkimuksen perusteella monipuolisena, aktiivisena ja sosiaalisten suhteiden syntymistä mahdollistavana. Haastateltavien puheissa palvelutalojen asukkaat jakavat arkea, viettävät aikaa yhdessä ja huolehtivat toisistaan. Yhteisöllisyyden ja aktiivisuuden luominen kuitenkin vaatii henkilökunnan aktiivisuutta sekä yhteisöllisyyteen kannustavia rakenteita. Tutkimukseni perusteella yhteisölliseen asumiseen kaivattaisiin selkeämpiä asukaskriteerejä ja asiakaspolkuja, yhtenäisiä käytäntöjä ja parempaa resursointia, jotta se vastaisi koko maassa paremmin ikääntyneiden tarpeisiin, ja jotta se voisi toteuttaa paikoillaan vanhenemisen periaatetta.

My master’s thesis in social work examines Social Welfare Act-defined communal housing for elderly, from the perspective of service providers. Communal housing has been available since the 2023 amendment to the Social Welfare Act and is intended as an intermediate option between home care and 24-hour service housing. It aims to meet the housing and care needs of the aging population, particularly addressing social needs such as loneliness and insecurity. However, due to limited legislation, service providers have significant flexibility in implementing communal housing, and research on the topic remains scarce. In my study, I explore how communal housing is implemented in the Pirkanmaa region. The focus is on service providers' perspectives on how communal housing strives to meet the needs of older people in terms of loneliness, insecurity, accomodation, and care, as well as what is required to organize effective communal housing for the elderly. The thesis provides up-to-date information on elderly services and highlights both the opportunities and limitations of communal housing as a social service.

For my research, I interviewed five employees from four communal housing units in the Pirkanmaa region. Their roles included organizing communal housing, managing client processes, administrative tasks, and varying degrees of direct client work. I analyzed the transcribed data using theory-driven content analysis. I examined the daily life of elderly residents in communal housing through aspects such as physical spaces, care and services, programs and activities, and social relationships. When assessing the success and limitations of communal housing, I considered factors such as residents' functional capacity, residential pathways and client processes, the cost structure of housing, and the need for service standardization.

Based on my research, the daily life provided by housing units appears diverse, active, and conducive to the formation of social relationships. According to the interviewees, residents share their daily lives, spend time together, and look after one another. However, fostering community and activity requires staff engagement and structures that encourage social interaction. My findings indicate that communal housing would benefit from clearer resident criteria and client processes, standardized practices, and improved resource allocation to better meet the needs of the elderly nationwide and to uphold the principle of “aging in place” .