”Ei mun tarvi oppia korjaamaan mitään, kun heitän roskiin rikkinäiset ja vanhat ja haen kaupasta uudet” : Kestävyyskasvatus alakoulun käsityön tunneilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kestävyyskasvatusta käsitellään ja miten sitä hyödynnetään käsityötuntien suunnittelussa ja toteutuksessa vuosiluokilla 1.-6. Tutkimuksessa haastateltiin lomakehaastattelun avulla käsityötä alakoulussa opettavia luokanopettajia. Tavoitteenamme oli selvittää erityisesti, miten kestävyyskasvatus näkyy käsityön opetuksessa pedagogisina menetelminä, millaisia haasteita kestävyyskasvatus luo opetukselle sekä millaisia ovat opettajien kokemukset onnistuneista kestävyyskasvatuksen projekteista ja töistä.

Kestävyyskasvatusta käsityön kontekstissa määriteltiin käsitteillä kestävyyskasvatus ja kestävä kehitys. Tutkimusaihetta lähestyttiin avaamalla käsityö oppiaineena ja määrittelemällä kestävyyskasvatus osana koulun käsityötä. Tutkimus on tehty vuosien 2023-2025 aikana. Tutkimus on toteutettu laadullisen analyysin menetelmin ja aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla vuoden 2023 syksyllä. Kyselylomake julkaistiin opettajille suunnatussa sosiaalisen median alustalla ja siihen vastasi yhteensä 23 opettajaa.

Tutkimusaineistoa analysoitiin teemoittelun, tyypittelyn ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kestävyyskasvatuksen periaatteista käsityön tunneilla nostettiin esille materiaalien tuntemus, kierrätys ja vanhan tavaran muokkaaminen, tavaroiden ja tekstiilien huolto sekä puhdistus, työskentelyn huolellisuus ja laadukkuus sekä käsityössä tuotettujen tuotteiden hyöty. Opettajat kokivat hyödyllisiksi pedagogisiksi menetelmiksi oppilaislähtöisen toiminnan, ryhmätyöt, keskustelun sekä arvioinnin. Haasteiksi opettajat kokivat opetussuunnitelmien sisällön suhteutettuna tuntien määrään, oppilaiden välinpitämättömyyden, tiedonpuutteen sekä taloudelliset rajoitteet.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää peruskoulun käsityössä pedagogisina menetelminä sekä kestävyyskasvatuksen huomioimisena entistä laajemmin käsityön opetuksessa sekä opetuksen suunnittelussa. Tutkimustuloksia voi hyödyntää myös kestävyyskasvatuksen integroinnissa muissa taito- ja taideaineissa sekä kestävyyskasvatuksen kehittämisessä alakoulussa. Tulokset auttavat ymmärtämään myös paremmin käsityöoppiaineen luonnetta sen monipuolisuutta ja laajuutta. Käsityö on paljon muutakin kuin vain tuotteen tai teoksen valmistamista, jollaisena se joskus arjessa saatetaan ymmärtää.