Katsaus nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon verkkovälitteisestä kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta
Halivaara, Aino (2025)
Halivaara, Aino
2025
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
Hyväksymispäivämäärä
2025-03-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202503172829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202503172829
Tiivistelmä
Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus arvioi verkkovälitteisen kognitiivisen käyttäytymisterapian (iCBT) tehokkuutta nuorten (13–25-vuotiaat) sosiaalisten tilanteiden pelon (SAD) hoidossa. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli arvioida olemassa olevaa tutkimustietoa iCBT:n käytöstä nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. Katsaukseen sisällytettiin viisi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa interventiona oli verkkovälitteinen kognitiivinen käyttäytymisterapia. Tutkimuksien analyysi toteutettiin narratiivisena synteesinä pyrkimyksenä keskittyä intervention vaikuttavuuteen sekä kliiniseen merkittävyyteen.
Tutkimukset osoittivat vaihtelevia tuloksia iCBT:n vaikuttavuudessa. Osassa tutkimuksista havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja iCBT-ryhmän ja vertailuryhmien välillä sosiaalisten tilanteiden pelon oireiden vähenemisessä, kun taas toisissa yhtä selkeitä eroja ei ilmennyt. iCBT:n vaikuttavuutta muokkasivat useat tekijät, kuten hoidon toteutustapa, terapeutin tarjoaman tuen taso sekä vanhempien osallistuminen hoitoon. Hoitovasteeseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä olivat hoidon intensiteetti, terapiamuoto, samanaikaisten sairauksien esiintyminen ja lähtötilanteen oireiden vakavuus.
Tutkimusten metodologisen laadun arviointi osoitti useimpien tutkimusten olevan laadultaan korkeatasoisia. Vaikka monissa tutkimuksissa käytettiin asianmukaisia tilastollisia menetelmiä, pienet otoskoot ja joissakin tutkimuksissa havaitut keskeytykset rajoittivat tulosten yleistettävyyttä.
Yhteenvetona voidaan todeta iCBT:n vaikuttavan lupaavalta kustannustehokkaalta ja helposti saavutettavissa olevalta hoitomuodolta nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa, mutta sen tehokkuutta ei johdonmukaisesti tueta läpi katsauksen kirjallisuuden. Katsaus korosti tarvetta lisätutkimuksille iCBT:n pitkäaikaisvaikutusten ja optimaalisen käytön selvittämiseksi eri ikäryhmissä ja konteksteissa. Tulevissa tutkimuksissa tulisi keskittyä iCBT-protokollien standardisointiin, samanaikaisten sairauksien vaikutukseen, mahdollisien hoitovastetta muokkaavien tekijöiden tunnistamiseen ja suurempiin otoskokoihin tulosten yleistettävyyden parantamiseksi.
Tutkimukset osoittivat vaihtelevia tuloksia iCBT:n vaikuttavuudessa. Osassa tutkimuksista havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja iCBT-ryhmän ja vertailuryhmien välillä sosiaalisten tilanteiden pelon oireiden vähenemisessä, kun taas toisissa yhtä selkeitä eroja ei ilmennyt. iCBT:n vaikuttavuutta muokkasivat useat tekijät, kuten hoidon toteutustapa, terapeutin tarjoaman tuen taso sekä vanhempien osallistuminen hoitoon. Hoitovasteeseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä olivat hoidon intensiteetti, terapiamuoto, samanaikaisten sairauksien esiintyminen ja lähtötilanteen oireiden vakavuus.
Tutkimusten metodologisen laadun arviointi osoitti useimpien tutkimusten olevan laadultaan korkeatasoisia. Vaikka monissa tutkimuksissa käytettiin asianmukaisia tilastollisia menetelmiä, pienet otoskoot ja joissakin tutkimuksissa havaitut keskeytykset rajoittivat tulosten yleistettävyyttä.
Yhteenvetona voidaan todeta iCBT:n vaikuttavan lupaavalta kustannustehokkaalta ja helposti saavutettavissa olevalta hoitomuodolta nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa, mutta sen tehokkuutta ei johdonmukaisesti tueta läpi katsauksen kirjallisuuden. Katsaus korosti tarvetta lisätutkimuksille iCBT:n pitkäaikaisvaikutusten ja optimaalisen käytön selvittämiseksi eri ikäryhmissä ja konteksteissa. Tulevissa tutkimuksissa tulisi keskittyä iCBT-protokollien standardisointiin, samanaikaisten sairauksien vaikutukseen, mahdollisien hoitovastetta muokkaavien tekijöiden tunnistamiseen ja suurempiin otoskokoihin tulosten yleistettävyyden parantamiseksi.