ADHD-piirteiset lapset informantteina ADHD:n vaikutuksia koulunkäyntiin koskevissa tutkimuksissa: Narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

ADHD-piirteisiä kouluikäisiä lapsia koskevaa tutkimuskirjallisuutta on runsaasti, mutta toistaiseksi verrattain harvoissa tutkimuksissa ADHD-piirteisiä lapsia itseään osallistetaan tutkimusten informantteina.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, miten ADHD-piirteisiä lapsia on hyödynnetty informantteina tutkimuksissa, jotka käsittelevät ADHD:n vaikutuksia koulunkäyntiin. Tutkimus on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jossa analysoidaan aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Aineistoksi valikoituneista tutkimusartikkeleista tarkastellaan, millaisia menetelmävalintoja kyseisissä tutkimuksissa on hyödynnetty ja miten artikkeleissa sanoitetaan perusteita ADHD-diagnosoitujen lasten osallistamiselle tutkimusten tiedonluonnissa.

Useimmat tarkasteltavista tutkimuksista ovat luonteeltaan kvalitatiivisia ja perustuvat haastatteluaineistoihin, mutta myös kvantitatiivisia ja muunlaisiin aineistoon perustuvia tutkimuksia valikoitui tarkasteltavien tutkimusartikkeleiden joukkoon. Artikkeleissa perustellaan ADHD-piirteisten lasten osallistamista erityisesti pyrkimyksellä saada selville lasten omia aihepiiriin liittyviä kokemuksia ja näkemyksiä. Monissa artikkeleissa mainitaan, että vastaavaa tutkimusta on aiemmin tehty lähinnä ADHD-diagnosoitujen lasten vanhempien tai opettajien näkökulmasta, ja siten lapsilta itseltään saatava tieto voi merkityksellisellä tavalla täydentää ja osaltaan myös haastaa aiempaa tutkimustietoa.

There is a substantial amount of research literature on school-aged children with ADHD symptoms, but so far relatively few studies involve the children themselves as informants.

The purpose of this study is to analyze how children with ADHD symptoms have been utilized as informants in studies examining the effects of ADHD in the context of schooling. This research is a narrative literature review that analyzes previous research literature. The selected research articles are examined to identify the methodological choices made in these studies and how the articles motivate the decision to involve children diagnosed with ADHD as informants.

Most of the studies reviewed are qualitative and based on various interview methods, but quantitative studies and studies based on other types of data were also included among the reviewed articles. The articles motivate the involvement of children with ADHD symptoms primarily by the aim of uncovering the children's own experiences and perspectives related to the topic. Many of the articles mention that similar research has previously been conducted, but mainly from the perspectives of parents or teachers of children diagnosed with ADHD, and thus information obtained from the children themselves can meaningfully complement and challenge previous research findings.