Varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiä kielitietoisuudesta ja sen toteuttamisesta kielellisesti rikkaissa lapsiryhmissä
Auvinen, Lotta (2025)
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202503172836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202503172836
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiä kielitietoisuudesta ja sen toteuttamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, millä tavoin varhaiskasvatuksen ammattilaiset käsittävät kielitietoisuuden ja miten he toteuttavat kielitietoisuutta kielellisesti rikkaissa lapsiryhmissä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiä suomen kielen merkityksestä varhaiskasvatuksessa. Kielitietoisuus on varhaiskasvatuksessa tärkeä teema, sillä varhaiskasvatukseen osallistuu enenevissä määrin monikielisiä lapsia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu monikielisyyden ja kielitietoisuuden käsitteiden määrittelystä ja tarkastelusta. Monikielisellä lapsella tarkoitetaan tässä tutkielmassa lasta, joka arjessaan opettelee kahta tai useampaa kieltä. Kielitietoisuus näyttäytyy varhaiskasvatuksessa kielten moninaisuuden huomioimisena. Lasten kotikielet tulee näkyä ja kuulua ryhmän arjessa. Kielitietoinen varhaiskasvatuksen ammattilainen kohtaa erilaiset kielet avoimesti ja myönteisesti.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen fenomenografiaa metodisena tutkimussuuntauksena. Tutkimuksen aineisto on hankittu vuoden 2024 lopussa. Aineisto hankittiin kyselylomakkeen avulla Tampereen seudun päiväkodeista sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatuista Facebook-ryhmistä. Kyselylomake sisälsi erilaisia kielitietoisuuden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin varhaiskasvatuksen ammattilaiset saivat vastata haluamallansa laajuudella. Aineisto koostui kuuden eri varhaiskasvatuksen ammattilaisen vastauksista.
Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto jaettiin ensin alaluokkiin, joita muodostui yhteensä seitsemän. Alaluokat tiivistettiin vielä kolmeen yläluokkaan, jotka muodostuivat tutkimuskysymyksien avulla. Tulokset ovat esitetty yläluokkien jaon avulla. Ensin tuloksista esitetään ammattilaisten käsityksiä kielitietoisuudesta, sitten heidän käyttämiään kielitietoisia toimintatapoja ja viimeiseksi suomen kielen merkitykset vastauksista. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset käsittävät kielitietoisuuden eri tavoin ja toteuttavat ryhmissään vaihtelevasti kielitietoista toimintaa. Lapsiryhmän kielellistä rikkautta hyödynnettiin tulosten mukaan esimerkiksi opettelemalla lasten äidinkielellä lyhyitä fraaseja. Toisaalta tuloksissa kielitietoisuus näyttäytyy myös vähemmän merkittävänä teemana. Kielitietoisuuden sijaan korostettiin enemmän suomen kielen merkityksen tärkeyttä
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu monikielisyyden ja kielitietoisuuden käsitteiden määrittelystä ja tarkastelusta. Monikielisellä lapsella tarkoitetaan tässä tutkielmassa lasta, joka arjessaan opettelee kahta tai useampaa kieltä. Kielitietoisuus näyttäytyy varhaiskasvatuksessa kielten moninaisuuden huomioimisena. Lasten kotikielet tulee näkyä ja kuulua ryhmän arjessa. Kielitietoinen varhaiskasvatuksen ammattilainen kohtaa erilaiset kielet avoimesti ja myönteisesti.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen fenomenografiaa metodisena tutkimussuuntauksena. Tutkimuksen aineisto on hankittu vuoden 2024 lopussa. Aineisto hankittiin kyselylomakkeen avulla Tampereen seudun päiväkodeista sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatuista Facebook-ryhmistä. Kyselylomake sisälsi erilaisia kielitietoisuuden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin varhaiskasvatuksen ammattilaiset saivat vastata haluamallansa laajuudella. Aineisto koostui kuuden eri varhaiskasvatuksen ammattilaisen vastauksista.
Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto jaettiin ensin alaluokkiin, joita muodostui yhteensä seitsemän. Alaluokat tiivistettiin vielä kolmeen yläluokkaan, jotka muodostuivat tutkimuskysymyksien avulla. Tulokset ovat esitetty yläluokkien jaon avulla. Ensin tuloksista esitetään ammattilaisten käsityksiä kielitietoisuudesta, sitten heidän käyttämiään kielitietoisia toimintatapoja ja viimeiseksi suomen kielen merkitykset vastauksista. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset käsittävät kielitietoisuuden eri tavoin ja toteuttavat ryhmissään vaihtelevasti kielitietoista toimintaa. Lapsiryhmän kielellistä rikkautta hyödynnettiin tulosten mukaan esimerkiksi opettelemalla lasten äidinkielellä lyhyitä fraaseja. Toisaalta tuloksissa kielitietoisuus näyttäytyy myös vähemmän merkittävänä teemana. Kielitietoisuuden sijaan korostettiin enemmän suomen kielen merkityksen tärkeyttä