Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Sijoitusvakuutuksen verotus : Tutkimus luonnollisen henkilön omistaman säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen verotuksesta

Myllymäki, Janne (2025)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-3829-9.pdf (6.803Mt)
Lataukset: 



Myllymäki, Janne
Tampere University
2025

Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-04-11
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3829-9
Tiivistelmä
Säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ovat vakuutuksia koskevaan lainsäädäntöön perustuvia henkivakuutustuotteita. Säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ovat siten muodollisesti luonnehdittavissa vakuutuksiksi. Sisältönsä puolesta säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ovat kuitenkin ennen kaikkea yksi välillisen sijoittamisen muoto. Tämän vuoksi säästöhenkivakuutuksesta ja kapitalisaatiosopimuksesta on perusteltua käyttää nimitystä sijoitusvakuutus.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkitaan sijoitusvakuutuksen verokohtelua luonnollisen henkilön verotuksessa. Tutkimuksessa selvitetään, miten luonnollisen henkilön omistamaa säästöhenkivakuutusta ja kapitalisaatiosopimusta verotetaan Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan Suomen sisäisissä tilanteissa eri verolajeissa. Tutkimuksen metodi on pääosin lainopillinen. Tutkimus sisältää myös historiallista tarkastelua sekä verosuunnittelullisia näkökohtia ja de lege ferenda -kannanottoja.

Tutkimuksen aluksi tarkastellaan henkivakuutusten kehitystä ja vakuutusten verotusta historiallisesta näkökulmasta sekä esitetään yleiskuva säästöhenkivakuutuksesta ja kapitalisaatiosopimuksesta. Tämän jälkeen tutkimuksessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen verotusta vakuutuksen elinkaaren ajalta. Tarkastelun kohteena ovat kaikkien vakuutuksen verotuksen kannalta keskeisten oikeustoimien veroseuraamukset eri verolajeissa.

Tutkimuksen perusteella sijoitusvakuutuksen verotus muodostaa erittäin moni- mutkaisen kokonaisuuden. Vakuutuksen verotusta koskevat pääsäännöt on kuitenkin mahdollista tiivistää seuraavasti:
(1) Sijoitusvakuutukseen vakuutusmaksun muodossa tehty pääoman sijoitus ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Vakuutusmaksu otetaan kuitenkin huomioon vähennyksenä, kun vakuutuksen tuottoa lasketaan. Muun henkilön kuin vakuutuksenottajan maksama vakuutusmaksu muodostaa vakuutuksenottajalle veronalaisen lahjan.
(2) Sijoitusvakuutuksen säästön osaksi pääomitettua tuottoa ei veroteta. Vakuutukseen tehdylle sijoitukselle kertyvän tuoton verotus lykkääntyy siten vakuutussuorituksen maksamisen tai vakuutuksen omistajanvaihdoksen ajankohtaan. Sijoitukselle kertyy näin verovapaata tuottoa korkoa korolle -periaatteen mukaisesti. Poikkeus pääsäännöstä ovat sellaiset tilanteet, joissa vakuutus on tuloverotuksessa sivuutettu verolaissa olevan erityissäännöksen perusteella.
(3) Vakuutuksenottajan vakuutusyhtiöltä saamasta säästösummasta tai muusta vakuutussuorituksesta on pääsääntöisesti veronalaista pääomatuloa ainoastaan tuoton osuus. Vakuutuksen tuottona pidetään saadun vakuutussuorituksen ja vakuutusmaksujen välistä erotusta. Omistajanvaihdoksen kohteena olleen vakuutuksen tuottoa laskettaessa vähennetään vakuutusmaksujen sijaan vakuutukselle omistajanvaihdoksessa muodostunut pääoma-arvo.
(4) Säästöhenkivakuutuksen edunsaajamääräyksen perusteella saadusta säästösummasta on edunsaajan veronalaista pääomatuloa ainoastaan tuoton osuus, jos edunsaaja on laissa määritelty vakuutuksenottajan lähiomainen. Vakuutusmaksuja vastaava osuus suorituksesta on veronalaista lahjaa. Muun henkilön kuin lähiomaisen saama säästösumma on koko määrältään veronalaista pääomatuloa.
(5) Säästöhenkivakuutuksen perusteella saatu kuolemantapauskorvaus on veronalainen perintöverotuksessa, jos korvauksen saajana on vakuutetun henkilön laissa määritelty lähiomainen tai kuolinpesä. Muun henkilön saama kuolemantapauskorvaus on koko määrältään veronalaista pääomatuloa.
(6) Sijoitusvakuutukseen tehdystä sijoituksesta aiheutunut tappio on vakuutuksenottajan verotuksessa vähennyskelpoinen. Vakuutuksen tappio vähennetään vakuutuksenottajan pääomatuloista siinä vaiheessa, kun vakuutus päättyy.
(7) Sijoitusvakuutuksen omistajanvaihdos realisoi pääsääntöisesti verotuksen. Poikkeus pääsäännöstä on vakuutuksen luovutus osituksessa. Muut vakuutukseen kohdistuvat oikeustoimet kuin vakuutuksen luovutus eivät pääsääntöisesti realisoi verotusta. Esimerkiksi edunsaajamääräyksen tekeminen tai vakuutuksen panttaus ei realisoi veronalaista tuloa tai muutakaan veronalaista erää, kunhan mainittu oikeustoimi on vastikkeeton. Vakuutuksen vastikkeellinen luovutus realisoi veronalaisen luovutusvoiton vakuutuksen luovuttajalle henkilölle. Vakuutuksen vastikkeeton omistajanvaihdos puolestaan realisoi perintö- tai lahjaverotuksen vakuutuksen omistusoikeuden saavalle henkilölle.
(8) Sijoitusvakuutukseen on tietyin edellytyksin mahdollista perustaa vakuutuksen omistajanvaihdoksen yhteydessä käyttö-, tuotto- tai muu vastaava omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus. Tällainen oikeus on mahdollista perustuu esimerkiksi testamentin määräyksellä tai lahjan ehdolla. Oikeuden saanto on saajalleen verovapaa ja muodostaa vakuutuksen omistusoikeuden saantoon kohdistuvan perintö- ja lahjaverotuksessa vähennyskelpoisen velvoitteen. Oikeuden haltijaa verotetaan oikeuden perusteella saadusta vakuutuksen tuotosta.

Tutkimuksessa havaitaan, että sijoitusvakuutuksen verotusta tarkasteltaessa joudutaan ottamaan kantaa suureen määrään erilaisia tilanteita. Tämä selittyy vakuutuksen ominaispiirteillä. Vakuutuksen tuotto kumuloituu sijoitusaikana osaksi vakuutuksen säästöä realisoitumatta veronalaiseksi tuloksi tai muuksi veronalaiseksi eräksi. Vakuutukseen voidaan toisaalta sijoitusaikana kohdistaa monenlaisia oikeustoimia. Lisäksi säästöhenkivakuutusta koskeva yksityisoikeudellinen sääntely mahdollistaa vakuutuksen tuottamien varallisuusoikeuksien hajauttamisen useille eri henkilöille tavalla, josta seuraa monimutkaisia verotuksellisia kysymyksiä.

Tutkimus osoittaa, että sijoitusvakuutusten verotusta koskevat keskeisimmät kysymykset on nykyisin säännelty hyvin kattavasti verolainsäädännön nimenomaisilla säännöksillä. Sijoitusvakuutusten verotuksen merkittävimpiin kysymyksiin ei siten liity juurikaan oikeudellista epävarmuutta. Toisaalta lain nimenomainen sääntely ei kata – eikä voikaan kattaa – kaikkien erityistilanteiden verokohtelua. Suurimpaan osaan näistä tilanteista on kuitenkin mahdollista esittää tulkintasuositus verolainsäädännön yleisten säännösten perusteella. Osa erityistilanteista on sellaisia, että niiden verokohteluun liittyy tiettyä epävarmuutta. Esimerkkinä tällaisista tilanteista voidaan mainita säästöhenkivakuutuksen omistajanvaihdokset.

Tutkimuksessa havaitaan, että sijoitusvakuutusten verotusta koskevan sääntelyn soveltaminen ei ole useinkaan mahdollista ilman vakuutuksia koskevan yksityisoikeudellisen sääntelyn hallitsemista. Tutkimuksen perusteella vakuutusten verotusta koskevat kysymykset on monessa tapauksessa ratkaistava yksityisoikeudellisten normien ja niiden oikeusvaikutusten perusteella. Tästä vero-oikeuden ja yksityisoikeuden kytköksestä seuraa myös osaltaan vakuutusten verotuksen monimutkaisuus.

Tutkimuksen perusteella Suomen voimassaoleva säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen verotusta koskeva lainsäädäntö toimii pääpiirteissään hyvin. Suuremmille lainsäädäntömuutoksille ei siten ole välttämätöntä tarvetta. Eräiden yksityiskohtien osalta verolainsäädäntöä olisi kuitenkin perusteltua muuttaa. Esimerkiksi tuloverolain 34 §:n 3 momentissa säädetyt vakuutukseen sijoitetun pääoman palautuksen verovapauden erityiset edellytykset voisi pääosin poistaa.

Tutkimus kattaa merkittävän osan sijoitusvakuutusten verotusta koskevista kysymyksistä. Vakuutusten verotusta koskevalle jatkotutkimukselle jää kuitenkin edelleen sijansa. Mahdollisia jatkotutkimuksen kohteita ovat erityisesti vakuutusten verotusta koskevat kansainvälisen verotuksen kysymykset.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5216]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste