Sijoitusvakuutuksen verotus : Tutkimus luonnollisen henkilön omistaman säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen verotuksesta

Abstract

Säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ovat vakuutuksia koskevaan lainsäädäntöön perustuvia henkivakuutustuotteita. Säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ovat siten muodollisesti luonnehdittavissa vakuutuksiksi. Sisältönsä puolesta säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ovat kuitenkin ennen kaikkea yksi välillisen sijoittamisen muoto. Tämän vuoksi säästöhenkivakuutuksesta ja kapitalisaatiosopimuksesta on perusteltua käyttää nimitystä sijoitusvakuutus.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkitaan sijoitusvakuutuksen verokohtelua luonnollisen henkilön verotuksessa. Tutkimuksessa selvitetään, miten luonnollisen henkilön omistamaa säästöhenkivakuutusta ja kapitalisaatiosopimusta verotetaan Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan Suomen sisäisissä tilanteissa eri verolajeissa. Tutkimuksen metodi on pääosin lainopillinen. Tutkimus sisältää myös historiallista tarkastelua sekä verosuunnittelullisia näkökohtia ja de lege ferenda -kannanottoja.

Tutkimuksen aluksi tarkastellaan henkivakuutusten kehitystä ja vakuutusten verotusta historiallisesta näkökulmasta sekä esitetään yleiskuva säästöhenkivakuutuksesta ja kapitalisaatiosopimuksesta. Tämän jälkeen tutkimuksessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen verotusta vakuutuksen elinkaaren ajalta. Tarkastelun kohteena ovat kaikkien vakuutuksen verotuksen kannalta keskeisten oikeustoimien veroseuraamukset eri verolajeissa.

Tutkimuksen perusteella sijoitusvakuutuksen verotus muodostaa erittäin moni- mutkaisen kokonaisuuden. Vakuutuksen verotusta koskevat pääsäännöt on kuitenkin mahdollista tiivistää seuraavasti: (1) Sijoitusvakuutukseen vakuutusmaksun muodossa tehty pääoman sijoitus ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Vakuutusmaksu otetaan kuitenkin huomioon vähennyksenä, kun vakuutuksen tuottoa lasketaan. Muun henkilön kuin vakuutuksenottajan maksama vakuutusmaksu muodostaa vakuutuksenottajalle veronalaisen lahjan. (2) Sijoitusvakuutuksen säästön osaksi pääomitettua tuottoa ei veroteta. Vakuutukseen tehdylle sijoitukselle kertyvän tuoton verotus lykkääntyy siten vakuutussuorituksen maksamisen tai vakuutuksen omistajanvaihdoksen ajankohtaan. Sijoitukselle kertyy näin verovapaata tuottoa korkoa korolle -periaatteen mukaisesti. Poikkeus pääsäännöstä ovat sellaiset tilanteet, joissa vakuutus on tuloverotuksessa sivuutettu verolaissa olevan erityissäännöksen perusteella. (3) Vakuutuksenottajan vakuutusyhtiöltä saamasta säästösummasta tai muusta vakuutussuorituksesta on pääsääntöisesti veronalaista pääomatuloa ainoastaan tuoton osuus. Vakuutuksen tuottona pidetään saadun vakuutussuorituksen ja vakuutusmaksujen välistä erotusta. Omistajanvaihdoksen kohteena olleen vakuutuksen tuottoa laskettaessa vähennetään vakuutusmaksujen sijaan vakuutukselle omistajanvaihdoksessa muodostunut pääoma-arvo. (4) Säästöhenkivakuutuksen edunsaajamääräyksen perusteella saadusta säästösummasta on edunsaajan veronalaista pääomatuloa ainoastaan tuoton osuus, jos edunsaaja on laissa määritelty vakuutuksenottajan lähiomainen. Vakuutusmaksuja vastaava osuus suorituksesta on veronalaista lahjaa. Muun henkilön kuin lähiomaisen saama säästösumma on koko määrältään veronalaista pääomatuloa. (5) Säästöhenkivakuutuksen perusteella saatu kuolemantapauskorvaus on veronalainen perintöverotuksessa, jos korvauksen saajana on vakuutetun henkilön laissa määritelty lähiomainen tai kuolinpesä. Muun henkilön saama kuolemantapauskorvaus on koko määrältään veronalaista pääomatuloa. (6) Sijoitusvakuutukseen tehdystä sijoituksesta aiheutunut tappio on vakuutuksenottajan verotuksessa vähennyskelpoinen. Vakuutuksen tappio vähennetään vakuutuksenottajan pääomatuloista siinä vaiheessa, kun vakuutus päättyy. (7) Sijoitusvakuutuksen omistajanvaihdos realisoi pääsääntöisesti verotuksen. Poikkeus pääsäännöstä on vakuutuksen luovutus osituksessa. Muut vakuutukseen kohdistuvat oikeustoimet kuin vakuutuksen luovutus eivät pääsääntöisesti realisoi verotusta. Esimerkiksi edunsaajamääräyksen tekeminen tai vakuutuksen panttaus ei realisoi veronalaista tuloa tai muutakaan veronalaista erää, kunhan mainittu oikeustoimi on vastikkeeton. Vakuutuksen vastikkeellinen luovutus realisoi veronalaisen luovutusvoiton vakuutuksen luovuttajalle henkilölle. Vakuutuksen vastikkeeton omistajanvaihdos puolestaan realisoi perintö- tai lahjaverotuksen vakuutuksen omistusoikeuden saavalle henkilölle. (8) Sijoitusvakuutukseen on tietyin edellytyksin mahdollista perustaa vakuutuksen omistajanvaihdoksen yhteydessä käyttö-, tuotto- tai muu vastaava omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus. Tällainen oikeus on mahdollista perustuu esimerkiksi testamentin määräyksellä tai lahjan ehdolla. Oikeuden saanto on saajalleen verovapaa ja muodostaa vakuutuksen omistusoikeuden saantoon kohdistuvan perintö- ja lahjaverotuksessa vähennyskelpoisen velvoitteen. Oikeuden haltijaa verotetaan oikeuden perusteella saadusta vakuutuksen tuotosta.

Tutkimuksessa havaitaan, että sijoitusvakuutuksen verotusta tarkasteltaessa joudutaan ottamaan kantaa suureen määrään erilaisia tilanteita. Tämä selittyy vakuutuksen ominaispiirteillä. Vakuutuksen tuotto kumuloituu sijoitusaikana osaksi vakuutuksen säästöä realisoitumatta veronalaiseksi tuloksi tai muuksi veronalaiseksi eräksi. Vakuutukseen voidaan toisaalta sijoitusaikana kohdistaa monenlaisia oikeustoimia. Lisäksi säästöhenkivakuutusta koskeva yksityisoikeudellinen sääntely mahdollistaa vakuutuksen tuottamien varallisuusoikeuksien hajauttamisen useille eri henkilöille tavalla, josta seuraa monimutkaisia verotuksellisia kysymyksiä.

Tutkimus osoittaa, että sijoitusvakuutusten verotusta koskevat keskeisimmät kysymykset on nykyisin säännelty hyvin kattavasti verolainsäädännön nimenomaisilla säännöksillä. Sijoitusvakuutusten verotuksen merkittävimpiin kysymyksiin ei siten liity juurikaan oikeudellista epävarmuutta. Toisaalta lain nimenomainen sääntely ei kata – eikä voikaan kattaa – kaikkien erityistilanteiden verokohtelua. Suurimpaan osaan näistä tilanteista on kuitenkin mahdollista esittää tulkintasuositus verolainsäädännön yleisten säännösten perusteella. Osa erityistilanteista on sellaisia, että niiden verokohteluun liittyy tiettyä epävarmuutta. Esimerkkinä tällaisista tilanteista voidaan mainita säästöhenkivakuutuksen omistajanvaihdokset.

Tutkimuksessa havaitaan, että sijoitusvakuutusten verotusta koskevan sääntelyn soveltaminen ei ole useinkaan mahdollista ilman vakuutuksia koskevan yksityisoikeudellisen sääntelyn hallitsemista. Tutkimuksen perusteella vakuutusten verotusta koskevat kysymykset on monessa tapauksessa ratkaistava yksityisoikeudellisten normien ja niiden oikeusvaikutusten perusteella. Tästä vero-oikeuden ja yksityisoikeuden kytköksestä seuraa myös osaltaan vakuutusten verotuksen monimutkaisuus.

Tutkimuksen perusteella Suomen voimassaoleva säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen verotusta koskeva lainsäädäntö toimii pääpiirteissään hyvin. Suuremmille lainsäädäntömuutoksille ei siten ole välttämätöntä tarvetta. Eräiden yksityiskohtien osalta verolainsäädäntöä olisi kuitenkin perusteltua muuttaa. Esimerkiksi tuloverolain 34 §:n 3 momentissa säädetyt vakuutukseen sijoitetun pääoman palautuksen verovapauden erityiset edellytykset voisi pääosin poistaa.

Tutkimus kattaa merkittävän osan sijoitusvakuutusten verotusta koskevista kysymyksistä. Vakuutusten verotusta koskevalle jatkotutkimukselle jää kuitenkin edelleen sijansa. Mahdollisia jatkotutkimuksen kohteita ovat erityisesti vakuutusten verotusta koskevat kansainvälisen verotuksen kysymykset.

Life insurance savings policy and capital redemption contract are life insurance products based on insurance legislation. Life insurance savings policy and capital redemption contract can therefore be formally classified as insurance. However, in terms of content, life insurance savings policy and capital redemption contract are, above all, a form of indirect investment. For this reason, life insurance savings policy and capital redemption contract can be referred as an investment insurance.

This doctoral dissertation examines the tax treatment of investment insurance in the taxation of natural person. The dissertation examines how life insurance savings policy and capital redemption contract owned by a natural person are taxed domestic situations under Finnish law. The method is mainly legal dogmatic. The dissertation also includes historical examination as well as tax planning aspects and de lege ferenda assessment.

The dissertation begins with introduction of the historical development of life insurance contracts and taxation of life insurance. The dissertation also presents an overview of main characteristics of life insurance savings policy and capital redemption contract. After this, the dissertation examines in detail the taxation of life insurance savings policy and capital redemption contracts. This includes the whole life cycle of the insurance. All relevant legal transactions are covered.

This study shows that the taxation of investment insurance is a very complex. However, it is possible to summarise certain main rules: (1) A capital investment in investment insurance in the form of insurance premium is not tax-deductible. However, the insurance premium is deductible in calculating the taxable profit of the investment insurance. An insurance premium paid by person other than the policyholder constitutes a taxable gift to the policyholder. (2) The profit capitalised as part of the investment insurance savings is not taxable. Thus, the taxation of profit accruing on the investment in the insurance is deferred until the insurance company pays the remittance or the transfer of ownership of the insurance. Therefore, the investment in investment insurance accrues tax-free returns (compound interest principle). An exception to this general rule is where the insurance has been disregarded in income taxation based on a special provision in the tax legislation. (3) Savings amount and other insurance remittance received from the insurance company is taxable for the policyholder. However, only the profit element of the insurance remittance is usually regarded as taxable capital income. Rest of the remittance is tax free. The profit is calculated as a difference between the insurance remittance received and the insurance premiums paid. When calculating the profit on the investment insurance being subject to change of ownership, the capital value generated in the change of ownership is deducted instead of the paid insurance premiums. (4) If the savings amount of life insurance investment policy is received by other person than the policy holder based on a beneficiary clause, only the profit is taxable capital income. The portion of payment corresponding to the amount of insurance premiums is regarded as a taxable gift. However, this applies only in case the beneficiary is a close relative of the policyholder. The savings amount received by other persons than close relatives is taxable capital income. (5) Death benefit based on life insurance investment policy is taxable in inheritance taxation if the recipient of the compensation is the insured person's close relative or estate. The death benefit received by other person is taxable capital income. (6) Losses incurred from an investment in investment insurance are deductible in the policyholder's taxation. The loss of the investment insurance is deductible from the policyholder’s capital income as the insurance contract terminates. (7) The change of ownership of an investment insurance is subject to tax, except in case the insurance is transferred in division of property. Other legal transactions than changes of ownership are generally not taxable events. For example, making beneficiary designations or pledging the insurance are not taxable events, if the transaction is gratuitous. Transfer of insurance against payment realises taxable capital gain to the transferor of the insurance. A gratuitous change of ownership, on the other hand, generates taxable inheritance or gift to the transferee. (8) In case a usufruct, yield or other similar, limited right to an investment insurance is established in connection with a change of ownership (based on e.g. testamentary provision or a condition on a gift deed), such a right is tax-exempt for the beneficiary. This kind of limited right is deductible when the value of a gift or inheritance is calculated. The profits received based on the right are taxable for the beneficiary.

There are a lot of different rules covering the taxation of investment insurance, due to the characteristics of insurance. During the investment period, the profit on insurance accumulates to the insurance savings as an unrealised and thus, non-taxable gain. The investment insurance can also be subject to a wide range of legal transactions, which can have different tax consequences. In addition, the civil law regulation makes it possible to diversify the property rights of the insurance to several persons raising complex tax issues.

The key issues on taxation of investment insurance are very comprehensively covered by explicit provisions of tax legislation. Thus, there is little legal uncertainty related thereof. On the other hand, the regulation does not – and cannot – cover the tax treatment of all individual cases. However, it is possible to give recommendations for interpretation based on the general provisions of the law. In some special cases, the tax treatment involves a certain degree of uncertainty, one example being changes of ownership.

The interpretation of tax law provisions concerning the investment insurance is often not possible without mastering the civil law regulation. Tax consequences must therefore, in many cases, be resolved based on civil law norms and their legal effects. This connection between tax law and civil law also contributes to the complexity of insurance taxation.

Based on the dissertation, Finland's current tax legislation on life insurance savings policy and capital redemption contract works well in general. Therefore, there is no need for major legislative amendments. However, it would be justified to amend the tax legislation on certain details such as special conditions for the tax exemption for the return of capital. For example, the rules laid down in section 34(3) of the Income Tax Act could mainly be removed.

The dissertation covers a significant part of the issues related to the taxation of investment insurance. However, there is still room for further research. Possible subjects for further research include, for example, international taxation of investment insurances.