Hyvinvointivajeet työkyvyttömien työttömien elämässä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan työkyvyttömien työttömien elämää hyvinvoinnin ulottuvuuksien näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää laadullisin keinoin, ilmeneekö työkyvyttömien työttömien elämässä hyvinvointivajeita. Työkyvyttömillä työttömillä tarkoitetaan tässä tutkielmassa sellaisia henkilöitä, jotka ovat oman ja hoitavan lääkärin arvion mukaan työkyvyttömiä, mutta joiden työkyvyttömyyseläkehakemus on kuitenkin hylätty. Tällaisessa tilanteessa tosiasiallisesti työkyvytön jää työttömän työnhakijan asemaan ja eläkkeen sijaan muiden etuuksien varaan.

Työkyvyttömien työttömien hyvinvointia tarkastellaan hyödyntämällä Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien teoriaa. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään lisäksi Tuuli Hirvilammin ja Tuula Helnen sekä Frank Martelan tutkimuksia, jotka kehittivät Allardtin hyvinvointiteoriaa eteenpäin. Hyvinvoinnin ulottuvuuksien kehikko muodostuu neljästä hyvinvoinnin osa-alueesta, jotka ovat having (elintaso), loving (ihmissuhteet), doing (tekeminen) ja being (oleminen). Hyvinvointivajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilön hyvinvoinnissa on puutteita jollakin hyvinvoinnin ulottuvuuksien osa-alueella.

Aineisto koostuu viidestä yksilöhaastattelusta, jotka kerättiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Reumaliiton toteuttamaa tutkimushanketta Työkyvyttömien työttömien kokemuksia etuuksista ja palveluista. Tutkimukseen osallistumisen kriteerinä oli, että henkilölle ei ollut myönnetty hänen hakemaansa työkyvyttömyysetuutta. Aineisto analysoidaan teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysin keinoin muodostetaan analyysirunko, jonka yläluokat perustuvat hyvinvoinnin ulottuvuuksien kehikkoon. Analyysirungon alaluokat taas muodostuvat Martelan esittämien hyvinvoinnin osatekijöiden perusteella.

Analyysin tuloksena on, että työkyvyttömien työttömien elämään liittyy monia hyvinvointivajeita. Työkyvyttömien työttömien hyvinvointia heikentää terveyteen ja toimintakykyyn liittyvien ongelmien lisäksi muun muassa heikko taloudellinen tilanne, vapaa-ajan mahdollisuuksien vähyys sekä huonoksi arvioitu elämänlaatu. Tulosten perusteella työkyvyttömyyseläkehylkäyksen voi arvioida vaikuttavan kielteisesti työkyvyttömien työttömien hyvinvointiin.