Euroopan Unionin kestävyysraportointidirektiivin mukainen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta: Soveltaminen suomalaiseen energiayhtiöön

Abstract

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii parempaa kasvihuonekaasujen hallintaa. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (lyh. CSRD) asettaa yritysten päästöraportointiin uusia tiukempia vaatimuksia, jotka muun muassa laajentavat päästölaskennan kattavuutta. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää, mitä vaatimuksia päästölaskentaan liittyy ja miten niitä voidaan soveltaa suomalaiseen energiayhtiöön. Työ koostui kirjallisuuskatsauksesta ja tapaustutkimusosuudesta. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin päästölaskentaan liittyvien standardien vaatimuksia sekä aiemmissa tutkimuksissa havaittuja haasteita päästölaskennan toteutettavuudessa. CSRD:n myötä yritysten tulee jatkossa raportoida päästöistä toimintansa suorien päästöjen ohella toiminnan epäsuorat päästöt merkittäviltä osin. Keskeistä on myös vaatimus, että ostetun energian tuotannon päästöt tulee laskea sekä markkina- että sijaintiperusteisesti. Aiemmassa tutkimuksessa löydetyt päästölaskennan haasteet painottuvat toiminnan epäsuoriin päästöihin. Tämä johtuu siitä, että raportoivalla yrityksellä on usein huono näkyvyys näihin toimintoihin. Epäsuorien päästöjen laskennan haasteet liittyvät muun muassa päästölähteiden tunnistukseen, tiedon siirtoon yritysten välillä ja toiminnan rajaukseen. Päästölaskentaan liittyvät ohjeistukset eivät ole yksiselitteisesti sovellettavissa käytäntöön. Työn tapaustutkimus tehtiin suomalaiseen energiayhtiöön. Työn tapaustutkimusosuudessa rakennettiin päästölaskentamalli laskentataulukkona tapaustutkimusyrityksen päästöjen laskemiseksi. Päästölaskentamallilla laskettiin yrityksen päästöt vuodelle 2023 ja laskennan tulosten ja tehtyjen vertaavien laskelmien pohjalta arvioitiin mallin toimivuutta. Kehitettyyn päästölaskentamalliin jäi jonkin verran puutteita ja kaikkia päästölähteitä ei saatu sisällytettyä osaksi sitä. Lisäksi mallissa hyödynnettyjä laskentamenetelmiä tulisi jatkossa kehittää. Erityisesti hankintoihin hyödynnetty kustannusperusteinen laskentatapa on hyvin epätarkka ja sen mukaisella laskennalla päästövähennystavoitteiden asettaminen ja niissä edistymisen seuraaminen on haastavaa. Tapaustutkimusyrityksen päästöistä suurin osa aiheutuu toiminnan suorina päästöinä energiantuotantolaitoksilla. Toiminnan epäsuorat päästöt muodostivat noin neljänneksen kaikista organisaation päästöistä sijaintiperusteisesti laskettuna. Toiminnan epäsuorista päästöistä suurin osa muodostui energiantuotantoon käytettyjen polttoaineiden elinkaaripäästöistä. Tutkimuksessa havaittiin, että käytettävillä päästökertoimilla voi olla iso vaikutus raportoitavien päästöjen suuruuteen. Havainto osoittaa, että päästölaskentastandardeissa ja lainsäädännössä tulisi ottaa paremmin kantaa siihen, mitä toissijaisen lähteen päästökertoimia raportoinnissa tulisi käyttää, silloin kun ensisijaisia tietoja ei ole kohtuullisella vaivalla saatavissa. Tehty tapaustutkimus tuki myös aiemmissa tutkimuksissa havaittuja haasteita päästölaskennan toteutukseen liittyen. Haasteellisena päästölaskennan tekemisessä koettiin erityisesti päästölähteiden tunnistus ja tiedonkeruu.