Polarisaation liikuttamat äänestäjät?: Affektiivinen polarisaatio ja äänestysosallistuminen eduskuntavaaleissa 2023

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan affektiivisen polarisaation tasoa erilaisissa väestöryhmissä sekä tutkitaan, onko affektiivinen polarisaatio yhteydessä äänestysosallistumiseen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2023 eduskuntavaalit tarjoavat affektiivisen polarisaation tutkimiselle otollisen kontekstin, koska ilmapiiri vaalien alla oli aikaisempiin vaaleihin verrattuna polarisoituneempi. Suomen poliittiselle ilmapiirille poikkeuksellinen polarisaatio näkyi erityisesti kampanjoinnissa, jonka aikana väläyteltiin mahdollisia ja mahdottomia hallituskoalitioita jo ennen varsinaista vaalitulosta.

Affektiivisella polarisaatiolla tarkoitetaan poliittisten ryhmien välisiä negatiivisia asenteita, joita kuvataan myös ryhmien välisenä inhona toisiaan kohtaan. Tutkielmassa tarkastellaan affektiivisen polarisaation tasoa väestöä kuvailevissa ryhmissä, kuten koulutuksen, asuinpaikan sekä äidinkielen perusteella. Sama tarkastelu tehdään myös äänestysosallistumiseen läheisesti vaikuttaville tekijöille, joita ovat kiinnostus politiikkaa kohtaan ja puoluesamastuminen. Tutkielman toisessa osassa pyritään selvittämään, onko affektiivisella polarisaatiolla yhteys äänestämiseen. Tutkielman teoriaosuudessa avataan affektiivisen polarisaation käsitettä, erilaisia operationalisointeja ja mittaustapoja, äänestysosallistumisen teoriaa sekä aikaisempaa tutkimusta affektiivisen polarisaation yhteydestä äänestämiseen.

Tutkielman aineistona käytetään Eduskuntavaalitutkimus 2023 -kyselytutkimusaineistoa, jonka on kerännyt Taloustutkimus Oy. Tutkielman tutkimuskysymyksiin pyritään saamaan vastaukset erilaisilla kvantitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Affektiivisen polarisaation tasoa kartoitetaan ristiintaulukoinnilla ja affektiivisen polarisaation yhteyttä äänestysosallistumiseen tarkastellaan logistisella regressioanalyysilla. Analyysien tuloksia pohditaan suhteessa tutkielmassa käytettyyn teoreettiseen viitekehykseen ja aiempaan tutkimukseen.

Tutkielman tulokset osoittavat, että affektiivisen polarisaation taso vaihtelee osassa väestöä kuvailevia ryhmiä, kuten koulutuksen, asuinpaikan ja äidinkielen perusteella sekä puoluesamastumisen ja poliittisen kiinnostuneisuuden mukaan. Ristiintaulukointien tuloksien mukaan perusasteen suorittaneilla, maaseudulla asuvilla ja suomea tai pohjoissaamea äidinkielenään puhuvilla affektiivisen polarisaation taso on useammin korkeaa kuin vertailuryhmillä. Ristiintaulukoinnin tuloksista huomataan myös, että politiikasta hyvin kiinnostuneilla ja puolueeseen samastuvilla voidaan havaita korkeampaa affektiivisen polarisaation tasoa kuin vertailuryhmillä. Logistisen regressioanalyysin tuloksista selviää, että affektiivinen polarisaatio lisää todennäköisyyttä äänestämiselle erityisesti silloin, kun affektiivisen polarisaation taso on korkeaa ja muut äänestysosallistumiseen vaikuttavat tekijät on kontrolloitu.