Uusintavan talouden kynnyksellä: Mikroyrittäjien käytännön kokemukset ihmisiä ja luontoa palvelevasta liiketoiminnasta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan mikroyrittäjien ajattelu- ja toimintatapojen suhdetta uusintavan talouden periaatteisiin. Uusintava talous on vähän tutkittu ja monimerkityksellinen käsite, joka tässä tutkimuksessa viittaa talousjärjestelmään, johon on sisäänrakennettu ihmisten ja ekosysteemin elinvoiman vahvistaminen. Uusintava talouden toteuttaminen vaatii laajaa yhteiskunnallista muutosta ja tämän muutoksen tulisi lähteä ensin ajattelutavoista ja siirtyä siitä käytännön toimintamalleihin, joita esimerkiksi liiketoiminnassa käytetään. Kaikenlainen yhteiskunnallinen muutos vaatii yhteiskunnallisia sektoreita ylittävää yhteistoimijuutta, ja uusintavan talouden tapauksessa, sen uskotaan lähtevän liikkeelle ennen kaikkea pienten toimijoiden, kuten mikroyrittäjien, verkostoitumisesta ja paikallisesta vaikuttamisesta. Mikroyrityksiin keskittyvä taloudellista muutosta käsittelevä tutkimus on tärkeää 2020-luvulla, sillä pienten yritysten rooli kasvaa yritysvastuun kentällä muun muassa kiristyvän kansainvälisen regulaatioiden ja lainsäädännön myötä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä mikroyrittäjien koetusta toimijuudesta ja potentiaalisesta roolista uusintavan talouden toteuttamisessa. Olen kiinnostunut siitä, millä tavalla mikroyrittäjien ymmärrys ihmisen, luonnon ja talouden suhteesta vertautuu uusintavan talouden periaatteisiin. Tarkastelen tätä analysoimalla yrittäjien ihanteita, vastuita ja näistä muodostuvaa toimijuutta sekä sitä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja aineistosta ja tutkimuskirjallisuudesta tunnistettavien toimijuuksien välillä on.

Tutkielman pääasiallisena aineistona toimii itse kerätty haastatteluaineisto. Haastattelut on kerätty kevään 2024 aikana haastattelemalla kuutta Länsi- ja Etelä-Suomessa toimivaa mikroyrittäjää. Haastatellut mikroyrittäjät edustivat monipuolisesti eri toimialoja, mutta heitä yhdisti, se, että yritystoiminta perustuu jollakin tavalla yhteiskunnallisen tai ekologisen hyvän tuottamiseen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja niiden analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkielman analyysi osoittaa, että haastateltujen mikroyrittäjien ymmärrys ihmisen, luonnon ja talouden suhteesta mukailee uusintavan talousajattelun periaatteita ennen kaikkea ajattelutapojen osalta. Yrittäjät mielsivät nykyisen taloudellisen järjestelmän monin tavoin epätäydelliseksi ja tunnistivat, että jonkinlainen laajempi yhteiskunnallinen muutos on tarpeellinen. Yrittäjien rooli tässä muutoksessa nähtiin olevan ennen kaikkea asiakkaiden kulutus- ja ajattelutapojen muuttaminen ja muu paikallinen vaikuttaminen. Periaatteiden vieminen käytännön toiminnan tasolle koettiin kuitenkin haastavaksi ja yritystoiminnan potentiaalia olla täysin uudistava, kyseenalaistettiin yrittäjien toimesta. Tutkimuskirjallisuudessa uudistavaa liiketoimintaa käsitellään teoreettisella ja hypoteettisella tasolla ja yritysten toimijuus kuvataan itsenäisempänä ja muuttamattomampana, kuin mitä yrittäjien kuvauksista välittyy. Haastatteluaineistossa yrittäjien toimijuus näyttäytyy ennen kaikkea moninaisen, kontekstisidonnaisena ja muista toimijoista riippuvaisena. Yrittäjät kokivat, että verkostot ja yhteistoimijuus ovat tärkeitä yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisessa, mutta tämänhetkiset yhteiskunnalliset rakenteet ja talousajattelu asettaa enemmän esteitä kuin mahdollisuuksia uudistavalle yhteistoimijuudelle. Tämä havainto osoittaa, että uusintavan talouden tutkimuskirjallisuudessa kuvattu yrittäjien toimijuus ja haastattelemieni yritysten koettu toimijuus eivät vielä täysin kohtaa toisiaan.