Puhenopeuden vaikutus simultaanitulkkaukseen: Tarkastelussa tulkkaus englannista suomeen EU-parlamentissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan puhenopeuden vaikutusta tulkkien suoriutumiseen. Tutkielman aineisto on valittu Euroopan parlamentin täysistunnoilla pidetyistä puheenvuoroista ja niiden tulkkauksista. Aineistoon valittiin kuudelta eri tulkilta nopea ja hidas puheenvuoro. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1) minkälaisia epävastaavuuksia tulkkauksessa ilmenee valitussa aineistossa ja 2) johtuvatko epävastaavuudet yksinkertaisesti puhenopeudesta?

Tulkkauksia analysoitiin laadullisia ja määrällisiä piirteitä käsittävällä metodilla, jolla luokitellaan tulkkauksessa esiintyvät muutokset erilaisiin kategorioihin. Lisäksi tutkielmassa esitellään simultaanitulkkauksen lyhyt historia, sekä simultaanitulkkauksen teoriaa, ja aiempaa tutkimusta puhenopeuden vaikutuksesta tulkkaukseen, sekä Euroopan parlamentissa tehdyn tulkkauksen aiempaa tutkimusta.

Tulokset osoittivat, että suurempi lähdepuheen puhenopeus oli aineistossa yhteydessä siihen, että suurempi määrä sisältöä muuttuu tai poistuu tulkkauksen aikana. Hitaammissa lähdepuheissa valtaosa muutoksista lähdepuheen ja tulkkauksen välillä olivat pieniä sanatasolla havaittuja muutoksia, kun taas nopeampien puheiden kohdalla sisällössä oli havaittavissa merkittäviä muutoksia, eikä tulkkausta kuuntelemalla olisi aina ollut mahdollista saada samaa käsitystä puheesta.

Kuitenkin pelkän puhenopeuden lisäksi myös informaation tiheydellä oli vaikutus siihen, minkälaisia epävastaavuuksia havaittiin lähtöpuheiden ja tulkattujen puheiden välillä. Tutkimus osoitti, että tulkkauksen hyvän laadun varmistamiseksi myös puhujien tulisi huomioida tulkkaus ja sen asettamat erityisvaatimukset, kenties tärkeimpänä näistä kohtuullinen puhenopeus. Lisäksi esimerkiksi informaation tiiviydellä on vaikutus tulkkauksen onnistumiseen, ja spontaani puhe tulkataan paremmin kuin ääneen luettu.