"Sotilaat lähtivät lopulta pois -- mutta sitten tulivat uudet sotilaat": Sodan käsittely pohjoismaalaisessa lastenkirjallisuudessa 2000-luvulla

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten sotaa ja pakolaisuutta käsitellään pohjoismaalaisissa 2000-luvun lasten kuvakirjoissa. Kirjojen lukeminen ja niiden tarkoituksellinen käyttö ovat olennaista varhaiskasvatuksessa, erityisesti lapsen eettisen, moraalisen ja henkisen kasvun tukemisessa. Kaunokirjallisuus tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman maailmaan verrattuna tietokirjoihin, sillä sen kautta lapset voivat oppia tunnistamaan ja ymmärtämään erilaisia tunteita. Kuvakirja luo sopivan etäisyyden vaikeidenkin aiheiden käsittelyyn, mikä tekee niihin tutustumisesta turvallista. Ne toimivat usein lasten ensimmäisenä kosketuksena kirjallisuuteen ja sopivat kaikenikäisille. Kuvakirjoihin voi tutustua itsenäisesti ilman lukutaitoakin, sillä pelkät kuvat antavat mahdollisuuden luoda omia tulkintoja ja ruokkia mielikuvitusta.

Työn tarkoituksena oli selvittää kuva-analyysin sekä sisällönanalyysin avulla sodan kokemuksia sekä vaikutuksia ennen sotaa, sodan aikana sekä sodan jälkeen. Tutkielmalla pyrittiin selvittämään sodan esittämistä kuvakirjoissa sekä niiden käytön hyödyllisyyttä varhaiskasvatuksessa.

Tutkimuskysymykseen vastattiin lasten kuvakirjoilla, joissa oli erilaisia näkökantoja ja suhteita sotaan nähden. Aineistoa rajattiin niin, että kaikissa kirjoissa kuvan ja tekstin osuudet olivat vähintään yhtä suuret tai kuvat olivat jopa hallitsevammassa asemassa kuin teksti. Mukana oli sekä vanhempia 2000-luvun alussa julkaistuja että uudempia 2010- ja 2020- luvuilla julkaistuja kuvakirjoja. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä pohjoismaalaisesta lastenkirjasta, joista yksi oli kokonaan sanaton.

Tutkielman mukaan sotaa esitetään henkilöiden omien kokemusten kautta. Yleisimpinä negatiivisena kokemuksena oli pelko ja positiivista kokemuksista eniten esiintyi toivo ja usko tulevaan. Sotaa esitettiin myös asiana, joka vaikutti jollakin tavalla henkilöiden elämään. Yleisimmät negatiiviset vaikutukset olivat sodan alkaminen ja evakkoon lähteminen. Yleisin positiivinen vaikutus oli elämän jatkuminen sodan jälkeen. Tutkimustulokset osoittivat, että sodasta kertovat kuvakirjat voi toimia hyödyllisenä väylänä opettaa empatiaa, lisätä tietoa sodasta, opettaa historiaa ja tunnetaitoja sekä tarjota samaistumiskohtia varhaiskasvatuksessa.