EU:n Green Claims -direktiivin vaikutus metsäyhtiöön: Case – Mekaanisen metsäteollisuuden yhtiö

Abstract

Vastuullisuus on nykyään keskeinen osa lähes kaikkien yritysten liiketoimintaa ja strategiaa. 2000-luvulla vastuullisuutta on pyritty edistämään hallinnollisin toimenpitein, ja vastuullisuusviestintä sekä ilmastotoimet ovat yleistyneet merkittävästi. Tämä kehitys on kuitenkin nostanut esiin uuden haasteen – viherpesun. Viher-pesun hallintaan on katsottu tarpeelliseksi puuttua erityisesti sääntelyn keinoin.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan uuden vastuullisuussääntelyn vaikutuksia metsäteollisuuden yritykseen tapaustutkimuksen kautta. Tutkimus analysoi EU:n Green Claims -direktiivin vaikutuksia mekaanisen metsäteollisuuden yhtiöön, kartoittaen direktiivin synnyttämiä uhkia ja mahdollisuuksia sekä sen vaikutuksia yrityksen kaupalliseen strategiaan.

Tutkielman teoriaosuus käsittelee viherpesuilmiötä ja vihreän siirtymän sääntely-ympäristöä. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan yritysvastuuta, viherpesun määritelmää ja ilmenemismuotoja sekä metsäteollisuuden erityispiirteitä ympäristövastuun näkökulmasta. Lisäksi vastuullisuutta tarkastellaan strategisena riskinä, joka voi olla sekä uhka että mahdollisuus. Toinen luku keskittyy vihreän siirtymän oikeudelliseen viitekehykseen, erityisesti EU:n kestävyyslainsäädäntöön. Erityishuomio kohdistuu Green Deal -ohjelmaan ja Green Claims -direktiiviin, joka säätelee yritysten ympäristöväitteitä.

Empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teema-haastatteluilla kohdeyrityksen johtoryhmän jäseniltä ja erityisasiantuntijoilta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmillä, mikä mahdollisti syvällisen perehtymisen tutkimusongelmaan sekä haastateltavien henkilökohtaisten näkökulmien esille tuomisen.

Tutkimustulokset osoittavat, että direktiivillä ei ole kohdeyritykselle merkittävää muutosvaikutusta, mutta se korostuu strategisen asemoitumisen näkökulmasta. Merkittävimmät riskit liittyvät sanktioihin ja mainehaittoihin, mutta direktiivi tarjoaa myös mahdollisuuksia kilpailuedun saavuttamiseen. Tulokset viittaavat siihen, että direktiivillä on vaikutusta kohdeyrityksen kaupalliseen strategiaan, mutta muutokset eivät ole niin laajoja, että ne edellyttäisivät strategian yleisten painotusten uudelleenarviointia.

Sustainability is now a central part of almost every company's business operations and strategy. Throughout the 21st century, efforts to promote sustainability have been advanced through administrative measures, and sustainability communication and climate actions have significantly increased. However, this development has also brought forth a new challenge – greenwashing. Addressing greenwashing has been deemed necessary, particularly through regulation.

This thesis examines the effects of new sustainability regulations on a forestry company through a case study. The research analyzes the impact of the EU's Green Claims Directive on a mechanical forestry company, mapping out the threats and opportunities generated by the directive and its effects on the company's commercial strategy.

The theoretical part of the thesis addresses the phenomenon of greenwashing and the regulatory environment of the green transition. The first chapter examines corporate responsibility, the definition and manifestations of greenwashing, and the specific characteristics of the forestry industry from the perspective of environmental responsibility. Additionally, sustainability is considered as a strategic risk that can be both a threat and an opportunity. The second chapter focuses on the legal framework of the green transition, particularly the EU's sustainability legislation. Special attention is given to the Green Deal program and the Green Claims Directive, which regulates companies' environmental claims.

The empirical part was conducted as a qualitative study, where data was collected through semi-structured thematic interviews with members of the target company's management team and special experts. The data was analyzed using data-driven content analysis methods, enabling a thorough exploration of the research problem and the personal perspectives of the interviewees.

The research results indicate that the directive does not have a significant impact on the target company, but it emphasizes the strategic positioning. The most significant risks are related to sanctions and reputational damage, but the directive also offers opportunities for gaining a competitive advantage. The results suggest that the directive affects the target company's commercial strategy, but the changes are not so extensive as to require a re-evaluation of the general strategic priorities.