Lasten kotihoidon tuen kuntalisä hyvinvoinnin ja paikallisuuden näkökulmasta : Laadullinen sisällönanalyysi etuuden käyttäjien kokemuksista
Ahonen, Miri (2025)
Ahonen, Miri
2025
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502272488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502272488
Tiivistelmä
Suomessa lasten kotihoidon tuki on yksi tapa ratkaista pienten lasten hoito. Etuutta maksetaan alle kolmevuotiaista lapsista, joilla ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa. Lisäksi kunnat voivat halutessaan maksaa kotihoidon tuen kuntalisää. Neljäsosa Suomen kunnista maksoi kyseistä vapaaehtoista etuutta vuonna 2024. Pirkanmaalla sijaitsevassa Lempäälän kunnassa kotihoidon tuen kuntalisää pilotoidaan ajanjaksoilla 1.8.2023–31.5.2024 ja 1.8.2024–31.5.2025, ja etuuden määrä on siellä kansallista keskiarvoa suurempi: 400 euroa ensimmäisestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja alle viisivuotiaista sisaruksista 100 euroa kuukaudessa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tarkastella hyvinvoinnin ja paikallisuuden ilmenemistä lasten kotihoidon tuen kuntalisän käyttäjien kokemuksissa ja sitä, miten lasten kotihoidon tuen kuntalisä näihin kokemuksiin liittyy. Lasten kotihoidon tuesta on esitetty laajasti kysymyksiä koskien sukupuolten tasa-arvoa, työllisyysvaikutuksia sekä lasten etua. Lisäksi lasten kotihoidon tuen kuntalisät luovat valtakunnallisesti erilaisia vaihtoehtoja lastenhoidolle, mikä heikentää perheiden yhdenvertaisuutta. Samaan aikaan kunnat pyrkivät ratkaisemaan etuuden käytöllä haasteita esimerkiksi varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Hyvinvoinnin ja paikallisuuden näkökulma lasten kotihoidon tukeen ja kuntalisiin on ajankohtainen ja mahdollistaa laaja-alaisen tarkastelun ristiriitoja sisältävään aiheeseen. Se tuo esiin niin yksilöiden kuin yhteisöjen käsitykset pienten lasten hoidosta ja auttaa ymmärtämään paremmin paikallisen etuuden vaikutuksia yhteiskunnassa.
Tutkielman aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2024 osana Lempäälän kunnassa toteutettavaa lasten kotihoidon tuen kuntalisäpilottia. 103 pilotin osallistujaa antoi luvan hyödyntää vastauksiaan tutkielmassa. Tutkielman analyysi on laadullinen keskittyen kyselyn avovastauksiin, ja se on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkielman laadullisten tulosten tukena on hyödynnetty aineistosta saatua määrällistä tietoa. Tutkielman laadullinen analyysi on kaksiosainen, eli hyvinvointia ja paikallisuutta tarkastellaan erikseen. Molemmissa osioissa tarkastellaan lisäksi sitä, miten kotihoidon tuen kuntalisä analyysin tuloksista ilmenee. Tutkielmassa hyödynnetyt määrälliset tulokset on esitetty summapylväskuvioiden muodossa laadullisten analyysitulosten rinnalla.
Analyysin tuloksena hyvinvoinnista muodostui 14 alaluokkaa ja viisi yläluokkaa. Vastauksissa hyvinvointi esiintyi moniulotteisena ilmiönä, johon kotihoidon tuen kuntalisällä oli pääosin myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti se heijastui elintasoon ja tuki arvojen mukaista toimintaa. Toisaalta perheiden hyvinvointia heikensivät kotihoidon aikana jaksamisen haasteet sekä sosiaalisten kontaktien puute. Paikallisuudesta muodostui 13 alaluokkaa ja kolme yläluokkaa. Analyysissa korostuivat myönteiset mielikuvat kunnasta, kuten lapsiystävällisyys ja kehitysmyönteisyys. Lisäksi kunnan palveluihin ja ympäristöön oltiin tyytyväisiä. Nämä seikat ovat osaltaan lisänneet kunnan vetovoimaa ja vahvistaneet sen myönteistä mainetta. Toisaalta huoli kotihoidon tuen kuntalisästä luopumisesta ja palveluiden karsiminen herättivät vastaajissa kielteisiä tunteita kuntaa ja sen toimintaa kohtaan, mikä heijastui myös hyvinvointiin.
Tutkielman tulokset tukevat aiempaa tutkimusta hyvinvoinnista, paikallisuudesta sekä lasten kotihoidosta. Kunnan tarjoama etuus ja palvelut lisäävät perheissä hyvinvointia moniulotteisesti. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna kotihoidon tuen järjestelmä ja kuntalisien käyttö on kuitenkin ristiriitaista. Lastenhoidon tukijärjestelmää tulisi kehittää valtakunnallisesti tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi huomioiden samalla yksilöiden kokemukset. Paikallisesta näkökulmasta tutkielma lisäsi ymmärrystä siitä, mitä hyötyjä ja haittoja lapsiperheisiin kohdistuvilla paikallisilla hankkeilla voi olla kunnille ja perheiden lastenhoitoratkaisuille. Kuntien muuttunut toimintakenttä kaipaa lisää tarkastelua jatkossakin. Niiden on huolehdittava asukkaidensa hyvinvoinnista mutta samalla elinvoimastaan ja palveluista, joiden piirissä ilmenee yhä moninaisempia haasteita. Uusien ratkaisujen selvittäminen ainutlaatuisten kokeilujen kautta onkin tästä syystä tärkeää.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tarkastella hyvinvoinnin ja paikallisuuden ilmenemistä lasten kotihoidon tuen kuntalisän käyttäjien kokemuksissa ja sitä, miten lasten kotihoidon tuen kuntalisä näihin kokemuksiin liittyy. Lasten kotihoidon tuesta on esitetty laajasti kysymyksiä koskien sukupuolten tasa-arvoa, työllisyysvaikutuksia sekä lasten etua. Lisäksi lasten kotihoidon tuen kuntalisät luovat valtakunnallisesti erilaisia vaihtoehtoja lastenhoidolle, mikä heikentää perheiden yhdenvertaisuutta. Samaan aikaan kunnat pyrkivät ratkaisemaan etuuden käytöllä haasteita esimerkiksi varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Hyvinvoinnin ja paikallisuuden näkökulma lasten kotihoidon tukeen ja kuntalisiin on ajankohtainen ja mahdollistaa laaja-alaisen tarkastelun ristiriitoja sisältävään aiheeseen. Se tuo esiin niin yksilöiden kuin yhteisöjen käsitykset pienten lasten hoidosta ja auttaa ymmärtämään paremmin paikallisen etuuden vaikutuksia yhteiskunnassa.
Tutkielman aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2024 osana Lempäälän kunnassa toteutettavaa lasten kotihoidon tuen kuntalisäpilottia. 103 pilotin osallistujaa antoi luvan hyödyntää vastauksiaan tutkielmassa. Tutkielman analyysi on laadullinen keskittyen kyselyn avovastauksiin, ja se on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkielman laadullisten tulosten tukena on hyödynnetty aineistosta saatua määrällistä tietoa. Tutkielman laadullinen analyysi on kaksiosainen, eli hyvinvointia ja paikallisuutta tarkastellaan erikseen. Molemmissa osioissa tarkastellaan lisäksi sitä, miten kotihoidon tuen kuntalisä analyysin tuloksista ilmenee. Tutkielmassa hyödynnetyt määrälliset tulokset on esitetty summapylväskuvioiden muodossa laadullisten analyysitulosten rinnalla.
Analyysin tuloksena hyvinvoinnista muodostui 14 alaluokkaa ja viisi yläluokkaa. Vastauksissa hyvinvointi esiintyi moniulotteisena ilmiönä, johon kotihoidon tuen kuntalisällä oli pääosin myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti se heijastui elintasoon ja tuki arvojen mukaista toimintaa. Toisaalta perheiden hyvinvointia heikensivät kotihoidon aikana jaksamisen haasteet sekä sosiaalisten kontaktien puute. Paikallisuudesta muodostui 13 alaluokkaa ja kolme yläluokkaa. Analyysissa korostuivat myönteiset mielikuvat kunnasta, kuten lapsiystävällisyys ja kehitysmyönteisyys. Lisäksi kunnan palveluihin ja ympäristöön oltiin tyytyväisiä. Nämä seikat ovat osaltaan lisänneet kunnan vetovoimaa ja vahvistaneet sen myönteistä mainetta. Toisaalta huoli kotihoidon tuen kuntalisästä luopumisesta ja palveluiden karsiminen herättivät vastaajissa kielteisiä tunteita kuntaa ja sen toimintaa kohtaan, mikä heijastui myös hyvinvointiin.
Tutkielman tulokset tukevat aiempaa tutkimusta hyvinvoinnista, paikallisuudesta sekä lasten kotihoidosta. Kunnan tarjoama etuus ja palvelut lisäävät perheissä hyvinvointia moniulotteisesti. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna kotihoidon tuen järjestelmä ja kuntalisien käyttö on kuitenkin ristiriitaista. Lastenhoidon tukijärjestelmää tulisi kehittää valtakunnallisesti tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi huomioiden samalla yksilöiden kokemukset. Paikallisesta näkökulmasta tutkielma lisäsi ymmärrystä siitä, mitä hyötyjä ja haittoja lapsiperheisiin kohdistuvilla paikallisilla hankkeilla voi olla kunnille ja perheiden lastenhoitoratkaisuille. Kuntien muuttunut toimintakenttä kaipaa lisää tarkastelua jatkossakin. Niiden on huolehdittava asukkaidensa hyvinvoinnista mutta samalla elinvoimastaan ja palveluista, joiden piirissä ilmenee yhä moninaisempia haasteita. Uusien ratkaisujen selvittäminen ainutlaatuisten kokeilujen kautta onkin tästä syystä tärkeää.
