Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos

Abstract

The article examines self-cultivation, i.e., voluntary education of oneself, as an active effort to respond to the ecological crises through an inner transfor-mation. Self-cultivation is understood here as it was defined in a theory by educational philosopher Juho August (J. A.) Hollo (1885–1967) and in Finnish tradition in general: educating oneself with an aim of finding the art of living, i.e., meaningful life. Ac-cording to Hollo, cherishing life in all its forms is im-portant for a human as anything that grows – plants, animals, microorganisms, and all of nature – carries the same life force as humans do. Hollo was ahead of his time with this holistic thinking that emphasized the connection between humans and non-humans. The article is developing the idea of life-cherishing self-cultivation further, thus combining Hollo’s the-ory and Martha C. Nussbaum’s (1947–) thoughts of self-cultivation. Hollo’s theory is the basis for life-cherishing self-cultivation while Nussbaum’s theory offers a practical method for it. Nussbaum’s theory expands Hollo’s idea especially on what comes to handling emotions and to philosophy of emotions, thereby giving a practical example of self-cultivation. The primary purpose of the article’s synthesis of life-cherishing self-cultivation is to offer a model for developing thinking and actions towards improved sustainability.

Tarkastelemme artikkelissa itsekasvatusta, eli omaehtoista, itseen kohdistuvaa kasvatustyötä aktivistisena pyrkimyksenä vastata aikamme ekokriiseihin ihmisen sisäisen muutoksen näkökulmasta. Itsekasvatus ymmärretään artikkelissa suomalaisen perinteen ja erityisesti kasvatusfilosofi Juho August (J. A.) Hollon (1885–1967) teoriaan perustuvana kasvatustoimintana, jonka tavoitteena on elämisen taidon eli merkityksellisen elämän löytäminen. Hollon mukaan elämän vaaliminen kaikissa muodoissaan on ihmiselle tärkeää, sillä kaikessa kasvavassa – niin kasveissa, luonnossa, eläimissä kuin mikro-organismeissa – on samaa elämänvoimaa. Holistisessa, ihmisen ja ei-ihmisen yhteyttä painottavassa ajattelussaan Hollo oli monia aikalaisiaan edellä. Kehitämme elämää vaalivaa itsekasvatusajattelua, joka yhdistää Hollon itsekasvatuksen teorian Martha C. Nussbaumin (1947–) itsekasvatusajatteluun. Hollon teoria on elämää vaalivan itsekasvatuksen lähtökohta, johon Nussbaumin teoria tarjoaa konkreettisen itsekasvatuksen harjoittamisen tavan. Nussbaumin teoria laajentaa Hollon itsekasvatuskäsitystä erityisesti tunnetyön ja tunteiden filosofisen käsittelyn näkökulmasta ja on siten käytännön esimerkki itsekasvatuksen tavasta. Kehittämämme elämää vaalivan itsekasvatuksen synteesin ensisijainen tavoite on tarjota itsekasvatuksen malli ekologisesti kestävämmän ajattelun kehittämiseen ja toiminnan muuttamiseen.