Helsinkiläis- ja tamperelaispuhujien äänenkorkeuden muutokset 1970-luvulta 2010-luvulle

Abstract

Suomalaisen sosiolingvistisen reaaliaikatutkimuksen kohteina ovat olleet fonologiset ja morfologiset piirteet. Tutkimuksemme laajentaa näkökulmaa prosodisiin piirteisiin tarkastelemalla puhujien äänenkorkeudessa (F0) tapahtuneita muutoksia. Aineistona on helsinkiläis- ja tamperelaispuhujien haastattelutallenteet 1970-, 1990- ja 2010-luvuilta. Kolmeen kertaan haastateltuja puhujia on yhteensä 21 (10 naista, 11 miestä). Heistä 16 on syntynyt 1950-luvulla ja viisi 1920–1930-luvuilla. Täydentävänä aineistona on käytetty 14:n kahteen kertaan tallennetun naispuhujan haastatteluja.<br/><br/>Kansainvälisissä tutkimuksissa on pitkään raportoitu naisten puhekorkeuden <br/>laskusta. Toisaalta viimeaikaiset suomalaistutkimukset ovat osoittaneet, että <br/>tällaista äänenkorkeuden laskutrendiä ei ole enää viime vuosikymmeniltä <br/>havaittavissa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena äänenkorkeuden muutoskehitys näyttäytyy, kun tarkasteluun otetaan samojen puhujayksilöiden eri vuosikymmenten haastattelutallenteet.<br/><br/>Tutkimuksessa selvisi, ettei miespuhujilta ole löydettävissä yhtenäistä ikään tai <br/>tarkasteluaikakauteen kytkeytyvää muutostendenssiä. Sen sijaan naispuhujilla <br/>äänenkorkeus laskee ikävuosien 20 ja 40 välillä riippumatta siitä, mille <br/>tarkasteluvuosikymmenille tämä ikävaihe sijoittuu. Havainnon taustalla näyttää <br/>ensisijaisesti olevan yksilön äänialan laajentuminen alarekisterin suuntaan. Syyt <br/>tähän ovat pikemminkin sosiaalisia kuin biologisia.