Aikuisen keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi - diagnostinen haaste

Abstract

Tuberkuloosi voi aiheuttaa tulehduksen missä tahansa elimessä. Imusolmuketuberkuloosi ja pleuriitti ovat keuhkojen ulkopuolisen tuberkuloosin yleisimmät ilmenemismuodot. Ne kattavat vähintään puolet tapauksista. Diagnoosiviive on enemmän sääntö kuin poikkeus. Viive voi olla kohtalokas, jos kyse on tuberkuloosin aiheuttamasta meningiitistä, perikardiitista tai yleistyneestä taudista. Tuberkuloosin riskiryhmien tunnistaminen ja järjestelmällinen tutkimusote ovat olennaisia diagnoosiin pääsemisessä. Kuvantamismenetelmien käyttökelpoisuus diagnosoinnissa vaihtelee sairastuneen kohde-elimen ja elinjärjestelmän mukaan. Diagnosoinnissa pyritään mikrobiologiseen osoittamiseen, ja edustavan näytteen saaminen mikrobiologista sekä histologista tutkimusta varten on ydinkysymys. Mycobacterium tuberculosis -bakteerin tunnistava nukleiinihapon osoitustesti sekä tuberkuloosivärjäys- ja viljelynäyte tulee pyytää kaikista kudos- ja eritenäytteistä. Tulokset voivat jäädä negatiivisiksi, jos näytteen laatu on huono tai tuberkuloosibakteerien määrä vähäinen, joten kajoavia näytteenottoja on varauduttava toistamaan.