Opetusmenetelmän ja oppimistehtävien yhteys korkeakouluopiskelijoiden matematiikan oppimiseen

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden erilaisen opetusmenetelmän ja erityyppisten oppimistehtävien tekemisen yhteyttä oppimistuloksiin ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoiden matematiikan opintojaksoilla. Tutkimuksessa vertaillaan kahta opiskelijaryhmää: testiryhmää, jonka opetus perustui käänteisen oppimisen malliin, ja vertailuryhmää, jonka opetuksessa yhdistyivät luennot, harjoitukset ja itsenäinen työskentely. Tutkimuksessa tarkastellaan erityyppisten oppimistehtävien tekemisen vaikutusta oppimistuloksiin erityisesti niillä korkeakouluopiskelijoilla, joilla saattoi alkutestin alhaisen pistemäärän perusteella arvioituna olla puutteita matematiikan lähtötiedoissa. Tulokset osoittavat, että käänteisen oppimisen mallilla opiskelijat saavuttivat tenttipisteillä arvioituna hieman heikompia oppimistuloksia kuin luentopohjaisella mallilla opiskelleet. Tuloksista kävi myös ilmi, että oppimistehtävien tekeminen ja opetusvideoiden katsominen vaikuttivat positiivisesti oppimistuloksiin ja että aktiivisesti työskentelemällä myös lähtötasoltaan heikommat opiskelijat saattoivat menestyä odotettua paremmin. Oppimistehtävätyypeistä testiryhmässä oppimistulosten kanssa korreloivat eniten käsitteellisiä tehtäviä sisältävät verkkotehtävät, kun taas vertailuryhmässä suurempi korrelaatio oppimistulosten kanssa oli perinteisemmillä laskutehtävillä, joita heille oli tarjolla määrällisesti enemmän.