Ulkoinen vaikuttaminen ja sen vastakeinot suomalaisessa journalismissa

Abstract

In contemporary hybrid communication environment, journalists are subjected to a wide range of new pressures and threats. This research demonstrates how external interference manifests and affects journalists in Finland, a Nordic country with high press freedom and strong safeguards for media autonomy. For this study, external interference is defined as all active and/or invasive methods external actors use to interfere in the journalistic process and/or influence journalists to shape editorial content. Based on applied thematic analysis of 31 semi-structured interviews with Finnish journalists and 4 interviews with organizational stakeholders, the article presents an empirically grounded typology of external interference and its countermeasures. Methods of interference are divided into six categories: 1) information-related 2) psychological 3) physical 4) institutional 5) economic and 6) telecommunicational interference. As the subject matter has seldom been studied in similar contexts, this research provides an important addition to global debates surrounding the challenges of journalistic autonomy in a transforming communication environment. <br/>

Journalismin autonomiaan ja journalisteihin kohdistuvat uhat ovat viime vuosina nousseet uudella tavalla näkyviksi Suomen julkisessa keskustelussa. Tutkimusta aiheesta on kuitenkin tehty vähän. Tämä artikkeli tarkastelee laadullisesti suomalaisten journalistien kokemuksia ulkoisesta vaikuttamisesta ja journalistien vaikuttamisen torjumiseen käyttämiä vastakeinoja. Ulkoiseksi vaikuttamiseksi määritellään kaikki sellaiset aktiiviset menetelmät, joilla ulkopuoliset toimijat pyrkivät puuttumaan journalismin autonomian alaan ja vaikuttamaan journalisteihin. Tutkimuksen aineisto koostuu journalistien teemahaastatteluista (n=31) ja sidosryhmien kanssa tehdyistä taustahaastatteluista (n=4). Sovelletun teema-analyysin perusteella journalistien kohtaamat ulkoisen vaikuttamisen menetelmät luokitellaan kuuteen ryhmään: 1) tiedonsaantiin kohdistuvat, 2) psykologiset, 3) fyysiset, 4) institutionaaliset, 5) taloudelliset ja 6) tietotekniset menetelmät. Tutkimushavaintojen perustella ulkoisen vaikuttamisen nykytilaa selittävät sekä journalismiin että yhteiskuntaan liittyvät kehityskulut, kuten toimitusten resurssien heikkeneminen, viestintätoiminnan lisääntyminen, tiedotusvälineiden ongelmat taloudellisten ansaintamallien löytämisessä ja yleisön suunnasta tulevien vaikutuspyrkimysten lisääntyminen. Tiedotusvälineiden kyvyllä vastata näihin haasteisiin voikin tulevaisuudessa olla merkittäviä seurauksia suomalaisen journalismin itsenäisyydelle ja autonomialle.