Jätevesien mikrobianalytiikka avaa uusia mahdollisuuksia tartuntatautien seurantaan väestötasolla

Pitkänen, Tarja; Oikarinen, Sami; Heikinheimo, Annamari; Hokajärvi, Anna-Maria; Blomqvist, Soile; Savolainen-Kopra, Carita (2022)
 
Avaa tiedosto
Lataukset: 

URI
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2022/17/duo16872


Pitkänen, Tarja
Oikarinen, Sami
Heikinheimo, Annamari
Hokajärvi, Anna-Maria
Blomqvist, Soile
Savolainen-Kopra, Carita
2022

Duodecim
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302011930

Kuvaus

Peer reviewed
Tiivistelmä
Jätevesinäytteitä tutkimalla voidaan osoittaa erilaisten tartuntatautien esiintyminen viemäriverkoston kokooma-alueen väestön keskuudessa. Toisaalta jätevesi voi osoittaa, että tutkittavaa tartuntatautia ei todennäköisesti esiinny tässä väestössä. Suomessa on tutkittu jätevesistä kansallisesti kattavasti poliovirusta jo 60 vuoden ajan ja uutta SARS-CoV-2-koronavirusta lähes koko COVID-19-pandemian ajan, keväästä 2020 alkaen. Useat tutkimukset osoittavat jäteveden taudinaiheuttajalukumäärillä ja raportoitujen tartuntojen määrällä alueen väestössä olevan selkeän yhteyden. Korona-aikana jätevesiseurannasta on muodostunut varsin näkyvä epidemian tilannekuvan mittari, jonka tuottamat tulokset ovat riippumattomia esimerkiksi kulloinkin voimassa olevasta testausstrategiasta. Nämä havainnot ovat vauhdittaneet jätevesiseurannan kehittämistä.
Kokoelmat