Työvoimapolitiikka ja hyvinvointi: kuka hyötyy toimenpiteistä?

Abstract

Tutkimme aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden (palkkatuetun työn, <br/>kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja työvoimakoulutuksen) yhteyttä pit<br/>-<br/>käaikaistyöttömien hyvinvoinnin muutokseen. Hyvinvoinnin mittareina käytimme <br/>psyykkistä toimintakykyä (GHQ:ta) ja itsearvioitua terveyttä. Selittävät muuttujat <br/>olivat sukupuoli, ikä, perherakenne, koulutus, toimenpiteen tyyppi ja <br/>kokemus sen <br/>hyödyllisyydestä sekä hyvinvointi ennen toimenpiteisiin osallistumista. Aineisto ke<br/>-<br/>rättiin kyselytutkimuksella ennen henkilön osallistumista toimenpiteeseen ja sen <br/>jälkeen (n = 138). Koko aineiston tasolla muutokset eivät olleet tilastollisesti mer<br/>-<br/>kitseviä. Sen sijaan alaryhmittäisessä tarkastelussa tilanne muuttui. Hyvinvointi <br/>parani merkitsevästi niillä, joilla se ennen toimenpiteeseen osallistumista oli luoki<br/>-<br/>teltavissa heikentyneeksi. Työvoimapolitiikan normaaleilla toimenpiteillä on suo<br/>-<br/>tuisia vaikutuksia hyvinvointiin juuri niiden ihmisten keskuudessa, joilla hyvinvoin<br/>-<br/>nin vajeet ovat lähtötilanteessa ilmeisimmät. Tässä mielessä siis hyöty näyttää <br/>kohdentuvan oikeudenmukaisesti. Lisäksi toimenpiteiden laadulla oli <br/>merkitystä. <br/>Positiivisia hyvinvointivaikutuksia oli nimenomaan toimenpiteillä, joita työttömät <br/>pitivät omaa osaamistaan, työllistymismahdollisuuksiaan, itseluottamustaan, elä<br/>-<br/>mäntilannettaan ja taloudellista tilannettaan parantavina. Tällaisia kokemuksia oli <br/>palkkatukityötä tehneillä enemmän kuin muihin toimenpiteisiin osallistuneilla. <br/>Kokonaisuudessaan tulokset korostavat työttömien omien toiveiden ja <br/>tavoitteiden <br/>vakavasti ottamista toimenpiteiden tehokkuuden takaamiseksi. <br/>Lisäksi tutkimus <br/>-<br/>tuloksemme täydentävät ja täsmentävät aikaisempia teorioita ja havaintoja <br/>aktivointi toimenpiteiden merkityk