Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana

Abstract

In our article, we discuss hate speech targeted at politicians as a gendered phenomenon that involves a wide range of emotions and affects. Hate speech impacts its targets in many ways and evokes different emotions and feelings. We define hate speech as threatening, contemptuous, or discriminatory speech directed at an actual or alleged characteristic of a particular group. We explore hate speech in a circumscribed way as verbal political violence targeted at political actors. It counts as violence because it impacts its targets the same way as physical violence does. The definition extends the concept of political violence to cover symbolic harms. Hate speech as political violence is motivated by the belonging of its targets to a certain group of people, or their political orientation, and its purpose is to harm, silence their targets, and cause them to give up political decision-making. We analyze political violence in the light of our study The impact of hate speech on public decision-making, published in 2019. The study was directed at municipal decision-makers and parliamentarians. We present the quantitative results of the survey on hate speech and analyze qualitatively what expressions are interpreted as violence in the open-ended responses of the survey and what kinds of emotions and affects are addressed in them. In our article, we ask how the respondents make sense of hate speech, what affects it revolves around, and what kind of affective reactions it causes. The verbal violence that politicians face is intersectional: such hate speech that seeks to silence its targets is particularly directed at women, as well as gender and sexual minorities, linguistic minorities, and ethnic minorities. The focus of this article is on the gendered nature of hate speech and its manifestation as political violence that threatens the freedom of speech.

Artikkelissamme käsittelemme poliitikkoihin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolittuneena ilmiönä, johon liittyvät monenlaiset tunteet ja affektit. Vihapuhe vaikuttaa kohteisiinsa monin tavoin ja saa aikaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Määrittelemme vihapuheen tietyn ryhmän todelliseen tai oletettuun ominaisuuteen kohdistuvaksi uhkaavaksi, halveksivaksi tai syrjiväksi puheeksi, joka vaikuttaa kohteisiinsa fyysisen väkivallan tavoin. Tarkastelemme vihapuhetta rajatusti politiikan toimijoihin kohdistuvana verbaalisena poliittisena väkivaltana. Määritelmä laajentaa poliittisen väkivallan käsitettä kattamaan symbolisen vahingoittamisen. Vihapuhe poliittisena väkivaltana perustuu kohteiden kuulumiseen tiettyyn ihmisryhmään tai näiden poliittiseen suuntautumiseen, ja sen tarkoituksena on haavoittaa, hiljentää kohteensa sekä saada nämä luopumaan harjoittamastaan politiikasta. Analysoimme poliittista väkivaltaa kuntapäättäjille ja kansanedustajille vuonna 2019 tekemämme Viha vallassa – Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -selvityksen valossa. Esittelemme vihapuhekyselyn määrällisiä tuloksia ja analysoimme laadullisesti sitä, millaiset ilmaisut tulkitaan avovastauksissa väkivallaksi ja mitä erilaisia tunteita ja affekteja niissä käsitellään. Kysymme, miten vastauksissa merkityksellistetään vihapuhetta, mitä affekteja siihen kiertyy sekä minkälaisia affektiivisia reaktioita se aiheuttaa. Poliitikkojen kohtaama verbaalinen väkivalta on intersektionaalista: hiljentämään pyrkivä vihapuhe kohdistuu erityisesti naisiin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, kielivähemmistöihin ja etnisiin vähemmistöihin. Tämän artikkelin keskiössä ovat vihapuheen sukupuolittuneisuus ja sen ilmeneminen poliittisena väkivaltana, joka uhkaa sananvapautta.