Liikennejärjestelmän ja -hankkeiden kokonaisvaltainen arviointi

Abstract

Transport system planning is constantly evolving. The need to evaluate urban environment and sustainable modes of transport have been recognised. Existing transport project appraisal methods have been developed to evaluate projects for long-haul transport. Current methods do not pay enough attention to urban environment. This report describes the current status of present methods of transport project appraisal based on interviews and a literature review. The report also introduces a new model to evaluate transport projects based on qualitative and strategy-based factors. This model is further developed into a comprehensive resource efficiency model of urban structure, which is presented in a WHOLE-project report to-bepublished in 2017.<br/><br/>Land use and transport have a strong connection, which cannot be found in the existing methods of transport appraisal as they ignore the factors that are crucial in projects in urban environment. However, these methods are required to be used in urban projects that will receive funding from the government. The existing transport project appraisal methods, like cost-benefit analysis have other challenging factors like simplifying multi-dimensional aspects into monetary values and giving a high priority to the value of time. Several alternative methods are presented but they also have the issue of numerical valuation. No holistic model to evaluate transport projects have been provided as different factors cannot be prioritised in relation to each other. More holistic measures are required to evaluate the transport system as a whole instead of analysing different cases individually.<br/><br/>The qualitative transport project appraisal model presented in the report is developed to evaluate the projects according to the national and regional strategies and objectives. The model is divided into ten topics, which are urban structure, economy and business, transport system, walking and cycling, public transport, car traffic, accessibility and reachability, environment, safety and security and health and wellbeing. These topics consist of questions based on strategies and objectives and different indicators and measures to provide the answer to these questions. In a strategy-based approach, the link between urban structure and land use is emphasized. This linkage is mostly ignored by current models. The model is used in cooperation with cost benefit analysis, which describes the financial factors of the project. The strategic model emphasises the holistic and qualitative factors. The model also provides a method for post evaluation as the same questions and measures can be used on the realized results of a project.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa. Tarve kaupunkiympäristön arvottamiseen ja kestävien kulkutapojen laajempaan huomiointiin on tunnistettu. Nykyiset arviointimenetelmät on kehitetty enemmän kaupunkiseutujen välisten pitkän matkan hankkeiden arviointiin, eivätkä ne näin ollen huomioi erityisesti kaupunkiympäristöä. Tämä raportti esittää menetelmien nykytilan ja toimivuuden haastatteluiden ja<br/><br/>kirjallisuustutkimuksen avulla sekä uuden laadullisen, strategioihin pohjautuvan liikennehankkeiden arviointimallin, jota hyödyntäen kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli on mahdollista luoda. Kaupunkirakenteen resurssitehokkuuteen sidottu ja laajemmat maankäyttö- ja rakentamishyödyt huomioiva kokonaisvaltainen arviointimalli esitetään myöhemmin julkaistavassa WHOLE-tutkimusprojektin koontiraportissa.<br/><br/>Maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta tämä ei näy nykyisissä arviointikäytännöissä, jotka on suunniteltu pääasiallisesti kaupunkiseutujen ulkopuolisiin hankkeisiin, joissa tavoitteet ovat erilaisia. Kuitenkin näitä menetelmiä on käytettävä kaupunkiseudun hankkeissa, joihin liittyy valtion tuki. Nykyisissä hankearvioinneissa nousee esiin myös muita haastavia tekijöitä, kuten moniulotteisten vaikutusten yksinkertaistaminen rahaksi ja matka-ajan korkealle arvottaminen. Vaihtoehtoisia menetelmiä on esitetty, mutta myös näissä esiintyy numeerisen arvottamisen ongelma. Kokonaisvaltaista laskennallista mittaristoa ei ole, koska eri tekijöiden arvottaminen toistensa suhteen ei onnistu. Tämän vuoksi liikennejärjestelmän ja -hankkeiden arvioinnissa tulisi siirtyä kokonaisvaltaisempaan arviointiin.<br/><br/>Raportissa esitetty liikennehankkeiden laadullinen arviointimalli on kehitetty vastaamaan valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden ja tavoitteiden mukaista ajattelua. Malli on jaettu kymmeneen osa-alueeseen: yhdyskuntarakenne, talous ja elinkeinoelämä, liikennejärjestelmä, kävely ja pyöräily, joukkoliikenne, autoliikenne, saavutettavuus, ympäristö, liikenneturvallisuus ja terveys ja hyvinvointi. Osa-alueiden alle on muodostettu tavoitteiden ja strategioiden mukaisia kysymyksiä ja esitetty mahdollisia indikaattoreita ja mittareita, joiden avulla kysymyksiin on mahdollista vastata. Strategiapohjaisessa arvioinnissa korostuvat<br/><br/>yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kannalta merkittävät tekijät, joita nykyinen arviointi ei nosta esiin. Malli toimii yhdessä hyötykustannusanalyysin kanssa. Hyöty-kustannussuhde huomioi liikennetaloudelliset tekijät, kun taas strategiapohjainen malli korostaa muita merkittäviä, myös laadullisia tekijöitä, jotka arvioinnissa tulisi nostaa paremmin esiin. Samalla malli mahdollistaa myös seurannan samojen kysymysten ja mittareiden avulla.