Miksi lapsi käyttää päihteitä? : Kirjallisuuskatsaus syihin ja taustatekijöihin
Vakkilainen, Kati (2025)
Vakkilainen, Kati
2025
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502272477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502272477
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee lasten ja nuorten päihteiden käyttöä, ja tutkii syitä päihteiden käytön taustalla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä taustatekijät vaikuttavat siihen, että lapset ja nuoret käyttävät päihteitä. Tutkielma on toteutettu laadullisena review- tutkimuksena, eli kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksessa tutkin aiheestani jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Ennen tuloslukuja käsittelen lapsuuden ja nuoruuden käsitettä, päihdeongelman käsitettä, sekä päihdehäiriön kietoutuneisuutta. Tutkielmani aineisto koostuu 11 tutkimuksesta, jotka ovat vertaisarvioituja. Olen tutkinut aineistoja teemoittelemalla niiden tulokset omiin ryhmiinsä.
Tutkielman aineiston analyysistä olen löytänyt syitä lasten ja nuorten päihteiden käytölle seuraavista näkökulmista: psyykkiset ja neurologiset riskitekijät, vertaisryhmät ja sosiaaliset suhteet, varhaiset kokemukset, sekä su-kupuolen ja kulttuurin vaikutus. Psyykkisiä ja neurologisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi masennus ja ADHD, joiden luomaa pahoinvointia ja ryhmästä ulkopuolelle jäämisen kokemusta lievitetään päihteillä. Vertaisryhmien ja sosiaalisten suhteiden osalta riskitekijöinä oli muun muassa kiusaaminen, mutta toisaalta myös suosittuun vertaisryhmään kuuluminen. Varhaiset kokemukset sisälsivät muun muassa haitallisia kokemuksia lapsuudessa, esimerkiksi pahoinpitely, henkinen laiminlyönti ja seksuaalinen hyväksikäyttö, jotka lisäsivät riskiä päihteiden käytölle. Sukupuolen merkitys näyttäytyi tutkimuksessa niin, että tyttöjen päihteiden käytön taustalla oli usein monimutkaisempia tilanteita ja päihteiden käyttötiheys oli suurempaa kuin pojilla. Kulttuurisista tekijöistä voidaan sanoa, että ulkomaalaistaustaisena henkilönä Suomessa asuvan perheen lapsi käytti todennäköisemmin päihteitä kuin Suomessa koko elämänsä asuneen perheen lapsi.
Tutkielman tulokset viittaavat lasten ja nuorten päihteiden käytön kumpuavan pahoinvoinnista, joka juontaa juurensa erilaisiin taustatekijöihin. Päihteitä käytetään helpottamaan pahoinvointia ja lievittämään esimerkiksi stressiä. Tulokset ovat sosiaalityön kannalta merkityksellisiä, sillä varhaisella puuttumisella ja aikuisten tuella voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia, ja sitä myötä myös päihteiden käyttöä.
Tutkielman aineiston analyysistä olen löytänyt syitä lasten ja nuorten päihteiden käytölle seuraavista näkökulmista: psyykkiset ja neurologiset riskitekijät, vertaisryhmät ja sosiaaliset suhteet, varhaiset kokemukset, sekä su-kupuolen ja kulttuurin vaikutus. Psyykkisiä ja neurologisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi masennus ja ADHD, joiden luomaa pahoinvointia ja ryhmästä ulkopuolelle jäämisen kokemusta lievitetään päihteillä. Vertaisryhmien ja sosiaalisten suhteiden osalta riskitekijöinä oli muun muassa kiusaaminen, mutta toisaalta myös suosittuun vertaisryhmään kuuluminen. Varhaiset kokemukset sisälsivät muun muassa haitallisia kokemuksia lapsuudessa, esimerkiksi pahoinpitely, henkinen laiminlyönti ja seksuaalinen hyväksikäyttö, jotka lisäsivät riskiä päihteiden käytölle. Sukupuolen merkitys näyttäytyi tutkimuksessa niin, että tyttöjen päihteiden käytön taustalla oli usein monimutkaisempia tilanteita ja päihteiden käyttötiheys oli suurempaa kuin pojilla. Kulttuurisista tekijöistä voidaan sanoa, että ulkomaalaistaustaisena henkilönä Suomessa asuvan perheen lapsi käytti todennäköisemmin päihteitä kuin Suomessa koko elämänsä asuneen perheen lapsi.
Tutkielman tulokset viittaavat lasten ja nuorten päihteiden käytön kumpuavan pahoinvoinnista, joka juontaa juurensa erilaisiin taustatekijöihin. Päihteitä käytetään helpottamaan pahoinvointia ja lievittämään esimerkiksi stressiä. Tulokset ovat sosiaalityön kannalta merkityksellisiä, sillä varhaisella puuttumisella ja aikuisten tuella voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia, ja sitä myötä myös päihteiden käyttöä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]