Perheolosuhteet lastensuojelun ylisukupolvisuuden taustalla

Abstract

Sukupolvet sitoutuvat toisiinsa vuorovaikutussuhteina, jolloin lapsi omaksuu vanhempiensa arvot ja normit toimia yhteiskunnassa. Sosialisaatioon vaikuttavat lapsen vanhempien omat kokemukset, hyvinvointi sekä nykyiset elämänmahdollisuudet. Vanhempien kokemat vastoinkäymiset sekä heikot elämänmahdollisuudet peilautuvat myös lapsen sosialisaation kehittymiseen. Varhaislapsuuden perheolosuhteet määrittävät lapsen hyvinvointia. Lapsuusaika on ihmisen kehityksen kannalta tärkeä vaihe, jonka aikaisilla kokemuksilla, tapahtumilla ja olosuhteilla on pitkäkestoisia vaikutuksia myöhempään elämänkulkuun. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on keskeistä lasten vanhempien kokema hyvinvointi sekä kiinnittyminen yhteiskuntaan.

Lastensuojeluntarpeen kasvun on arvioitu johtuvan lastensuojelun ylisukupolvisen ilmiön kautta. Lastensuojelun ylisukupolvisessa ilmiössä lastensuojelun asiakkuus on kahdessa eri sukupolvessa. Lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuuden taustalla nähdään olevan vanhempien omaksuvat kasvatusmallit tai heikot vanhemmuuden taidot. Lastensuojeluasiakkaiden elämässä on myös huono-osaisuutta tai hyvinvointivajeita.

Tutkimuksessani paneuduin perheolosuhteiden merkitykseen lastensuojelun ylisukupolvisuuden ilmiön taustalla. Tutkimuksessa tarkastellaan lastensuojeluasiakkaiden perheolosuhteita sekä niiden merkitystä ylisukupolviseen lastensuojeluasiakkuuteen. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona käytin 13 vertaisarvioitua artikkelia. Artikkelit sisälsivät lastensuojeluperheiden perheolosuhteiden teemoja, joista kokosin teemoittelun kautta kolme pääteemaa.

Tutkimukseni tuloksia avataan kasvuympäristön, perhedynamiikan ja emotionaalisen hyvinvoinnin pääteemojen kautta. Tutkimuksessani havaitaan, että perheolosuhteilla on merkittävä rooli lastensuojelun ylisukupolvisuuden ilmiötä tarkastellessa. Tutkimuksessa havaittiin, ettei lastensuojelutausta suoranaisesti periytynyt seuraavalle sukupovelle, vaan syinä olivat muun muassa hyvinvointivajeet, kasvatusmallit sekä heikommat resurssit elämässä, joita on tutkitusti enemmän lastensuojeluperheissä, kuin ei lastensuojeluperheissä. Lastensuojelun ylisukupolvisuuden katkaisemisen avainasemassa olisikin näiden hyvinvointivajeiden katkaiseminen sukupolvelta toiselle.