Tarkkaavaisuuden säätelyn haasteet ja matematiikan oppiminen oppikirjatyöskentelyssä : Tarkkaavaisuuden säätelyn haasteiden huomiointi 3. vuosiluokan matematiikan oppikirjojen suunnittelussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kolmannen luokan matematiikan oppikirjojen suunnittelussa on huomioitu tarkkaavaisuuden säätelyn haasteiden vaikutus oppikirjatyöskentelyyn. Matematiikan opetus on monipuolistunut, kun tietämys erilaisista oppijoista ja oppimismenetelmistä on lisääntynyt, ja inklusiivisuuden periaate yleistynyt kouluissa. Matematiikan oppikirjojen rakenteessa samanlaista muutosta ei ole tapahtunut. Matematiikan opetuksessa ja oppimisessa oppikirja on keskeinen väline, ja tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten pelkkä matematiikan oppikirja tukee oppimista ainoana oppimisen välineenä sellaisen oppilaan näkökulmasta, jolla on haasteita tarkkaavaisuuden säätelyssä.

Tutkimusaineistoksi valittiin kolmen 3. luokan matematiikan oppikirjan yhteen- ja vähennyslaskun allekkain laskemisen jakso. Tutkimuksen oppikirja-analyysi on toteutettu laadullisella sisällönanalyysilla, jossa hyödynnetään teoriaohjaavaa lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto on teemoiteltu oppikirjojen ja niiden tehtävien rakenteen, oppimis- ja osaamistavoitteiden, sekä oppikirjan opetusosuuksien mukaan. Tässä teemoittelussa ainoat tutkimuksessa löydetyt systemaattisesti kussakin oppikirjassa käytetyt tarkkaavaisuuden säätelyn haasteita tukevat keinot sijoittuivat oppikirjan opetusosuuksien teemaan. Visuaalinen havainnollistaminen oli huomioitu kaikissa kirjoissa yhtäläisesti, muilla teemoittelun osa-alueilla tarkkaavaisuuden säätelyn haasteita oli huomioitu hyvin vaihtelevasti. Tutkimuksen tulosten mukaan matematiikan oppikirjojen välillä on huomattavia eroja.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei tarkkaavaisuuden säätelyn haasteiden huomiointi ole keskeisessä roolissa matematiikan oppikirjojen suunnittelussa. Visuaalinen havainnollistaminen oli ainoa tutkittava ominaisuus, joka esiintyi saman tasoisena kolmen oppikirjan välillä, muiden analysoitavien ominaisuuksien kohdalla kaikissa oppikirjoista löydettiin kehitettävää. Tarkkaavaisuuden säätelyn haasteiden kannalta se, kuinka hyvin matematiikan oppikirja ainoana opetuksen välineenä tukee oppilasta riippuu oppilaan ominaisuuksista oppijana ja ihmisenä, joten pelkkä matematiikan oppikirja ei tue kokonaisvaltaista matematiikan oppimista.