Mitä aika on? Podcastit lukiolaisten kriittisen ajattelun kuvaajina

Abstract

Learning critical thinking and metacognitive self-evaluation of one’s own thinking have been valued goals in school education for decades. In our study, we examine four podcasts made by general upper secondary school students in terms of the expressed thinking skills. The podcasts were recorded during a philosophy course (FI1) with the theme “What is time?”. We understand “critical thinking” according to the Dewey-Lipman pragmatist theory as the reflective evaluation of the origins, foundations and consequences of one’s own thinking. We examine how the metacognitive thinking moves model, developed by Roger Sutcliffe and his colleagues, and critical thinking appear in podcasts made by students. Podcasts demonstrated a wide range of thinking skills, including a lot of questioning and speculation, but relatively few conclusions. The discussions also tended towards consensus-seeking, with participants more comfortable seeking agreement and echoing others’ viewpoints than engaging in debate. Reflection primarily focused on task execution and progress. In contrast, the attempt to reflectively and self-critically question or re-evaluate one’s own beliefs, which is an essential part of critical thinking proper, was rarely evident in the podcasts. For philosophy teaching and subject didactics, the results underline the need to pay attention to the multifaceted nature of thinking skills: not all thinking skills are metacognitive skills or critical thinking, and not all critical thinking is critical philosophical self-reflection.

Kriittisen ajattelun oppiminen ja oman ajattelun metakognitiivinen itsearviointi ovat olleet jo vuosikymmenten ajan koulukasvatuksessa arvostettuja päämääriä. Tutkimuksessamme tarkastelemme neljää lukiolaisten tekemää podcastia niissä ilmaistujen ajattelutaitojen kannalta. Lukion filosofian opintokokonaisuuden (FI1) oppitunnilla tallennettujen podcastien teemana oli ”Mitä aika on?”. Analysoimme podcastit sekä niiden narratiivisen ja retorisen muodon osalta että ajattelutaitojen ja itsereflektion ilmentäjinä. Analyyttisena viitekehyksenä ajattelutaitojen tarkastelussa käytimme Roger Sutcliffen ym. (2021) kehittämää metakognitiivista Ajattelun perusaskeleet -mallia, jota lukiolaisille oli esitelty filosofian oppitunneilla. Lukiolaisten podcastit sisälsivät paljon kysymyksiä ja pohdintaa, mutta varsin vähän johtopäätöksiä. Keskustelu oli myös hyvin konsensushakuista, joten yksimielisyyden tavoittelu ja toisten näkemysten myötäily oli keskustelijoille luontevampaa kuin debatointi. Podcasteissa ilmaistaan ajattelutaitoja monipuolisesti. Reflektio kohdistuu erityisesti tehtävän toteuttamiseen ja sen edistymiseen. Sen sijaan varsinaiseen kriittiseen ajatteluun olennaisesti kuuluva pyrkimys omien käsitysten reflektiivisestä ja itsekriittisestä kyseenalaistamisesta tai uudelleenarvioinnista ilmenee podcasteissa hyvin harvakseltaan. Filosofianopetuksen ja ainedidaktiikan kannalta tulokset korostavat sitä, että on syytä kiinnittää huomio ajattelutaitojen monitasoisuuteen: kaikki ajattelutaidot eivät ole metakognitiivisia taitoja eivätkä kriittistä ajattelua, eikä kaikki kriittinen ajattelu ole kriittistä itsereflektiota.