Totaliteetin estetiikka ja politiikka: Fredric Jamesonin kognitiivisen kartoituksen estetiikkaa jäljittämässä

Abstract

Millainen poliittinen taide voisi tukea kapitalismin ylittämiseen tähtääviä poliittisia hankkeita? Tässä artikkelissa pureudun Fredric Jamesonin hahmottelemaan kognitiivisen kartoituksen estetiikkaan, joka tarjoaa yhden näkökulman kysymykseen. Aluksi selvitän, millaista kognitiivisen kartoituksen estetiikka on ja missä määrin se rakentuu Jamesonin myöhäis­kapitalismia koskevan diagnoosin varaan. Esitykseni poikkeaa jokseenkin yleisestä tulkintalinjasta, sillä painotan, että kognitiivisen kartoituksen tarkoituksena on herätellä luokkatietoisuutta eikä niinkään etsiä keinoja hahmottomaksi muuttuneen kapitalistisen järjestelmän representointiin. Osoitan myös, että Georg Lukácsin realismia käsittelevät kirjoitukset vaikuttivat oletettua enemmän Jamesonin linjauksiin. Lopuksi arvioin kriittisesti kognitiivisen kartoituksen hanketta. Arvioni mukaan Jameson tukeutuu sen verran moniin teoreettisesti kiistanalaisiin painotuksiin, kuten luokkareduktionismiin, ettei hanke ainakaan sellaisenaan toimi tarkoituksessaan parhaalla mahdollisella tavalla.