Vesihuollon johtaminen ja kehittäminen: tietokirja
Juuti, Petri (2024)
Juuti, Petri
2024
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502062031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502062031
Kuvaus
Peer reviewed
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa syvennyttiin vesihuollon johtamiseen ja kehittämiseen. Vesihuoltoa koskeva keskustelu julkisuudessa on käsitellyt mm. kohtuullista tuottoa ja vesihuoltolain uudistusta.
Tutkimusteemoja olivat:
-Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset vesihuoltoon
-Mitä vesihuoltolaki edellyttää vesihuoltolaitoksilta ja kunnilta? Missä on
kipukohdat, kun mietitään asioita, jotka eivät etene esimerkiksi konsernin
johdosta päättäjille? Nykyisen vesihuoltolain peilaus päätöksentekijöihin
ja päätöksentekoprosessiin. Esimerkiksi miksi korjausvelka ongelma ei ole
poistunut.
-Talousasiat johtamisen keinona, talouden pitkäaikainen suunnittelu
-Mitä vesihuoltolaitoksen johdolta odotetaan [vrt Lounais-Suomi, jossa
kuluttaja-asiamies kielsi hintojen noston tai Mikkelin uudesta jätevedenpuhdistamosta käyty julkinen kirjoittelu (esim. ympäristöriskit eivät hallinnassa- väitteet)]
-Mitkä asiat ovat vesihuoltolaitoksen omissa käsissä ja asiat, jotka tulevat ulkopuolelta, kuten kaavoitus–yhteistyö kunnan kaavoituksen kanssa/
maankäytön suunnittelu
Tutkimuksen aikana kartoitettiin vesihuoltolaitosten johtamisen ja kehittämisen problematiikkaa ja tarjottiin tietoa ja suosituksia asian hallitsemiseksi case-kaupungeissa ja luotiin katsaus koko Suomen tilanteeseen ja verrattiin niiden soveltuvuutta ja toimivuutta menneisyydessä, nykyhaasteissa
ja tulevaisuudessa. Paikalliset olosuhteet vaihtelevat todella paljon alkaen
vesivaroista, maaperästä, väestön määrästä ja asukastiheydestä päätyen
poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin. Siksi ei tähänkään
asiaan ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua.
Case kaupungit: VEPATUKI-klusterissa mukana olevat vesihuoltolaitokset
ja monialayritykset. Jokaista laitoksesta haastateltiin yksi-kaksi henkilöä.
Laajempi kyselytutkimus toteutettiin Forms-kyselyllä. Kysely meni yhteensä yli sadalle taholle ja vastanneita oli 29 kappaletta. Vastausprosentti oli
hyvä 29%. Lisäksi toteutettiin kysely alan opiskelijoille (201 opiskelijaa)
sekä täsmentävä kysely VETO-ohjelman osallistujille (16 vastausta).
Tutkimusteemoja olivat:
-Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset vesihuoltoon
-Mitä vesihuoltolaki edellyttää vesihuoltolaitoksilta ja kunnilta? Missä on
kipukohdat, kun mietitään asioita, jotka eivät etene esimerkiksi konsernin
johdosta päättäjille? Nykyisen vesihuoltolain peilaus päätöksentekijöihin
ja päätöksentekoprosessiin. Esimerkiksi miksi korjausvelka ongelma ei ole
poistunut.
-Talousasiat johtamisen keinona, talouden pitkäaikainen suunnittelu
-Mitä vesihuoltolaitoksen johdolta odotetaan [vrt Lounais-Suomi, jossa
kuluttaja-asiamies kielsi hintojen noston tai Mikkelin uudesta jätevedenpuhdistamosta käyty julkinen kirjoittelu (esim. ympäristöriskit eivät hallinnassa- väitteet)]
-Mitkä asiat ovat vesihuoltolaitoksen omissa käsissä ja asiat, jotka tulevat ulkopuolelta, kuten kaavoitus–yhteistyö kunnan kaavoituksen kanssa/
maankäytön suunnittelu
Tutkimuksen aikana kartoitettiin vesihuoltolaitosten johtamisen ja kehittämisen problematiikkaa ja tarjottiin tietoa ja suosituksia asian hallitsemiseksi case-kaupungeissa ja luotiin katsaus koko Suomen tilanteeseen ja verrattiin niiden soveltuvuutta ja toimivuutta menneisyydessä, nykyhaasteissa
ja tulevaisuudessa. Paikalliset olosuhteet vaihtelevat todella paljon alkaen
vesivaroista, maaperästä, väestön määrästä ja asukastiheydestä päätyen
poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin. Siksi ei tähänkään
asiaan ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua.
Case kaupungit: VEPATUKI-klusterissa mukana olevat vesihuoltolaitokset
ja monialayritykset. Jokaista laitoksesta haastateltiin yksi-kaksi henkilöä.
Laajempi kyselytutkimus toteutettiin Forms-kyselyllä. Kysely meni yhteensä yli sadalle taholle ja vastanneita oli 29 kappaletta. Vastausprosentti oli
hyvä 29%. Lisäksi toteutettiin kysely alan opiskelijoille (201 opiskelijaa)
sekä täsmentävä kysely VETO-ohjelman osallistujille (16 vastausta).
Kokoelmat
- TUNICRIS-julkaisut [19292]