Vesihuollon johtaminen ja kehittäminen: tietokirja

Abstract

Tässä tutkimuksessa syvennyttiin vesihuollon johtamiseen ja kehittämiseen. Vesihuoltoa koskeva keskustelu julkisuudessa on käsitellyt mm. kohtuullista tuottoa ja vesihuoltolain uudistusta.Tutkimusteemoja olivat:-Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset vesihuoltoon-Mitä vesihuoltolaki edellyttää vesihuoltolaitoksilta ja kunnilta? Missä on kipukohdat, kun mietitään asioita, jotka eivät etene esimerkiksi konsernin johdosta päättäjille? Nykyisen vesihuoltolain peilaus päätöksentekijöihin ja päätöksentekoprosessiin. Esimerkiksi miksi korjausvelka ongelma ei ole poistunut.-Talousasiat johtamisen keinona, talouden pitkäaikainen suunnittelu-Mitä vesihuoltolaitoksen johdolta odotetaan [vrt Lounais-Suomi, jossa kuluttaja-asiamies kielsi hintojen noston tai Mikkelin uudesta jätevedenpuhdistamosta käyty julkinen kirjoittelu (esim. ympäristöriskit eivät hallinnassa- väitteet)]-Mitkä asiat ovat vesihuoltolaitoksen omissa käsissä ja asiat, jotka tulevat ulkopuolelta, kuten kaavoitus–yhteistyö kunnan kaavoituksen kanssa/maankäytön suunnitteluTutkimuksen aikana kartoitettiin vesihuoltolaitosten johtamisen ja kehittämisen problematiikkaa ja tarjottiin tietoa ja suosituksia asian hallitsemiseksi case-kaupungeissa ja luotiin katsaus koko Suomen tilanteeseen ja verrattiin niiden soveltuvuutta ja toimivuutta menneisyydessä, nykyhaasteissa ja tulevaisuudessa. Paikalliset olosuhteet vaihtelevat todella paljon alkaen vesivaroista, maaperästä, väestön määrästä ja asukastiheydestä päätyen poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin. Siksi ei tähänkään asiaan ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua.Case kaupungit: VEPATUKI-klusterissa mukana olevat vesihuoltolaitokset ja monialayritykset. Jokaista laitoksesta haastateltiin yksi-kaksi henkilöä. Laajempi kyselytutkimus toteutettiin Forms-kyselyllä. Kysely meni yhteensä yli sadalle taholle ja vastanneita oli 29 kappaletta. Vastausprosentti oli hyvä 29%. Lisäksi toteutettiin kysely alan opiskelijoille (201 opiskelijaa) sekä täsmentävä kysely VETO-ohjelman osallistujille (16 vastausta).