”Kiire on”. Matematiikan opetuksen täydennyskoulutuksen vaikuttavuus opettajan näkökulmasta

Abstract

International studies show that the effects of basic and continuing education for teachers can be seen in the development of school teaching and better learning results. Since the mathematics skills of Finnish students have weakened, it is worth investigating the effectiveness of in-service training. The study examines how joint mathematics in-service training for all levels, from early childhood education to vocational training, promotes professional development and what challenges teachers (N=140) experience when participating in in-service training. The results are examined through the theoretical model of meaningful learning. The key dimension is the transfer of learning. According to our research, teachers' experiences of a shortage of time is the biggest obstacle to the effectiveness of in-service training. Instead, cooperation is seen as a factor that promotes effectiveness. The importance of colleagues appears in the material as both a factor that promotes effectiveness and as a factor that impedes it, but the participating teachers do not expect the educational institution as a community to support them in the implementation of new ideas in teaching. In this case, even common challenges such as the multidimensional experience of shortage of time are left for the teacher to sort out by themselves. This is a challenge for the effectiveness of in-service training, the solution of which requires a different understanding of the role of the educational institution. Teachers take a lot of personal responsibility for the development of teaching, so the effectiveness of in-service training largely depends on the enthusiasm and perseverance of individual teachers.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen vaikutukset näkyvät kouluopetuksen kehittymisenä ja parempina oppimistuloksina. Koska suomalaisten oppilaiden matematiikan osaaminen on heikentynyt, on täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta syytä tutkia. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka kaikille asteille, varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen, yhteinen matematiikan täydennyskoulutus edistää työssä kehittymistä ja millaisia haasteita opettajat (N=140) kokevat täydennyskoulutukseen osallistuessaan. Tuloksia tarkastellaan mielekkään oppimisen teoreettisen mallin kautta. Keskeisenä ulottuvuutena on opitun siirtovaikutus. Tutkimuksemme mukaan opettajien kiire on täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden suurin este. Sen sijaan yhteistoiminnallisuus nähdään vaikuttavuutta edistävänä tekijänä. Kollegojen merkitys hahmottuu aineistossa niin vaikuttavuutta edistävänä kuin hidastavana tekijänä, mutta oppilaitokselta yhteisönä ei juuri osata odottaa tukea uusien ideoiden toteuttamiseen. Tällöin myös yhteiset haasteet kuten moniulotteinen kiire jää opettajan itsensä selätettäväksi. Tämä on täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden ongelmakohta, jonka ratkaiseminen edellyttää oppilaitoksen roolin hahmottamista toisin. Opettajat ottavat paljon henkilökohtaista vastuuta opetuksen kehittämisestä, jolloin täydennyskoulutuksen vaikuttavuus riippuu pitkälti yksittäisten opettajien innosta ja sinnikkyydestä.