Empaattinen reflektivismi Hannele Huovin nuortenromaaneissa

Abstract

<br/><br/>In the center of young adult novels is the quest of identity and entering adulthood. Hannele Huovi is one of the most recognized authors in Finland who has been reforming the field of children’s and young adult literature. In her young adult novels, Huovi creates reflecting mirrors and surfaces which facilitate characters to contemplate their identities. Her Madonna (1986), Vladimirin kirja (1988), Tuliraja (1994) and Lasiaurinko (1996) renewed 1980s and 1990s problem-oriented young adult literature by combining themes, structures, and genre conventions creatively and substituting the non-idyllic scenery with emphatic elements. Huovi’s young adult novels represent reflectivism. By this concept I refer to both thematic and structural reflectivity which is used in text for supporting the process of identity search and the representation of that process.<br/><br/>This article analyses Huovi’s young adult novels from the perspective of narrative empathy introduced by Suzanne Keen. The article examines how narration and reflective structures used in the novels create empathy. The focus is on the vivid use of settings, the use of nested levels of narrative, and metanarrative commentaries. <br/><br/>Investigation of Huovi’s young adult novels proposes what kind of meaning texts and narratives can have in young adults’ identity search and ethical ponderations. The novels display feelings of characters through realistic situations but also with emotions represented in texts, writings and stories in stories read by characters. The reader has possibilities for recognizing and sharing feelings when the textual layers produce multiple empathy positions. The article suggests a concept of empathic reflectivism for describing Huovi’s novels distinctive narrative style. The concept reflectivism refers to the combination of reflection in novel’s themes and in narrative structures used in novels for representing the processes of identity search. In emphatic reflectivism, the reflective surfaces and mirrors are providing empathy positions for both characters and readers. Huovi uses emphatic reflectivism as well to strengthen the affect as to distance the experiences which may affect negatively. In the latter case, Huovi dissociates the reader from the disturbing with several narrative layers, for example with nested story structures and ekfrasis. <br/><br/>The article contributes to Finnish research on affective narratology by suggesting the concepts of emphatic reflectivism and empathy position to field of young adult literature research.<br/><br/>Keywords:, e young adult novel, Hannele Huovi<br/><br/>Nuortenromaanien ydintä on identiteetin etsintä ja aikuisuuteen astuminen. Hannele Huovi rakentaa teoksiinsa reflektoivia peilejä ja pintoja, jotka auttavat henkilöhahmoja pohtimaan identiteettiään. Huovin Madonna (1986), Vladimirin kirja (1988), Tuliraja (1994) ja Lasiaurinko (1996) uudistivat 1980- ja 1990-luvun ongelmarealistista nuortenromaania teemojen, muotojen ja lajikonventioiden luovalla yhdistelmillä ja rakensivat samalla empaattista lähestymistapaa nuorten elämän kuvaukseen idyllittömyyden tilalle. Huovin nuortenromaanit esittelen reflektivismi-määreen alla, jolla viittaan teoksissa esiintyvään temaattiseen ja rakenteelliseen reflektointiin, joka tukee päähenkilöiden identiteetin etsimisen prosessia ja sen esittämistä.<br/><br/>Suomalaisen tunteiden poetiikan ja retoriikan tutkimuksen inspiroimana tarkastelen Hannele Huovin neljän nuortenromaanin rakenteita empatian näkökulmasta. Lähtökohtanani Suzanne Keenin kerronnallisen empatian teoria selvitän, kuinka kohdeteosten kerronnalliset, refleksiivisyyttä korostavat rakenteet luovat empatiaa. Pohdin kerronnallisia heijastuspintoja luovien rakenteiden merkitystä empatian mahdollistajina kerronnan tasojen näkökulmasta, upotusten, sisäkertomusten ja kynnystekstien näkökulmasta sekä metanarratiivisuuden näkökulmasta.<br/><br/>Huovin nuortenromaanien kerronnan tarkastelu kerronnallisen empatian teorian ja siihen liitettyjen kerronnan keinojen avulla osoitti, millainen tekstien ja kertomusten merkitys on nuorten elämässä ja eettisten kysymysten pohdinnassa. Teokset avaavat päähenkilöiden tunteita lukijalle niin realistisen tilannekuvausten kuin kertomisen, kirjoittamisen ja sisäkertomustenkin avulla. Henkilöhahmojen tunteiden tunnistamisen ja samaistumisen mahdollistuu hyvin, kun empatiapositioita on runsaasti. Huovin teosten laadun määritän empaattinen reflektivismi -termillä. Empaattisessa reflektivismissä päähenkilöt reflektoivat identiteetinetsintäänsä, heidän toimensa ja puheensa kuvastavat etsintää, samalla kun myös teoksen kerronnalliset rakenteet peilaavat identiteetin etsintää tarjoavat lukijalle empatiapositioita esimerkiksi sisäkertomusten henkilöhahmojen tai ekfrasisten avulla.