Latourin toimijaverkostoteoria tutkijan matkaoppaana

Abstract

Tarkastelemme tässä menetelmäartikkelissa Bruno Latourin toimijaverkostoteorian (ANT) merkitystä sosiologiselle tutkimukselle ristiin valottamalla Latourin kirjoituksia muiden tutkijoiden tekemien tulkintojen kanssa. Osoitamme, että toimijaverkostoteoriassa on piirteitä niin teoriasta, menetelmästä kuin filosofiastakin. Kutsumme toimijaverkostoteoriaa matkaoppaaksi, menetelmällis-filosofiseksi lähestymistavaksi, jonka metakäsitteiden avulla voi jäsentää empiirisen aineiston analyysiä. Toimijan, mustan laatikon, välittäjän ja käännöksen käsitteiden kautta avaamme tarkemmin Latourin määrityksiä inhimillisistä, ei-inhimillisistä ja hybrideistä toimijoista sekä toimijuuden ilmentymisestä verkostoissa. Toimijaverkostoteorian teoreettisia ja menetelmällisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia valotamme suhteessa muutamiin keskeisiin sosiologisiin teorioihin ja menetelmiin. Tarkastelemme myös Latourin filosofiaa ja toimijaverkostoteorian ontologiaa, kuten kategorisoinnin välttämistä ja toimijoiden ontologista tasa-arvoa, joiden muotoilemisessa hän näyttää inspiroituneen muun muassa Whiteheadin prosessifilosofiasta. Pohdimme lopuksi ANT-lähestymistavan soveltuvuutta moniaineksisten tutkimuskohteiden analyysiin teknologisoituvassa ja hybridisoituvassa yhteiskunnassa sekä huomioimme sen rajallisuuden pureutua moniin sosiologisen tutkimuksen keskeisiin ilmiöihin. Johtopäätöksemme on, että toimijaverkostoteoria täydennettynä esimerkiksi prosessifilosofian ajatuksilla ja käsitteistöllä auttaa tutkijaa seuraamaan, kuvaamaan ja teoretisoimaan inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden monimutkaisesti yhteen kietoutuneita rihmastoja ja toiminnan prosessuaalista muutosta.