Teoria ja käytäntö: Opetusharjoittelun ja kasvatustieteen teoriaopintojen merkitys luokanopettajaopiskelijoiden kertomuksissa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on kartoittaa opintojen alkupuolen luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä teoriaopintojen ja opetusharjoittelun roolista sekä teorian ja käytännön suhteesta tulevan työn kannalta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia merkityksiä luokanopettajaopiskelijat antavat opetusharjoittelulle ja teoriaopinnoille tulevan työn kannalta? 2. Millaisena näyttäytyy teorian ja käytännön välinen suhde? 3. Miten näkemykset pärjäämisestä tulevassa työssä muuttuvat, kun varioidaan suhtautumisella teoriaopintoihin ja opetusharjoitteluun? Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä kahta kehyskertomusvariaatiota käyttäen. Analyysimenetelmäksi valikoitui sisällönanalyysi, jonka avulla muodostettiin kaksi laajaa tyyppitarinaa kertomusvariaatioittain. Analyysin toisessa vaiheessa tyyppitarinoita on tarkasteltu rinnakkain samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia etsien. Lopuksi tuloksista muodostettiin synteesi merkitysrakenteiden välisten suhteiden pohjalta. Teorian ja käytännön välistä suhdetta on tarkasteltu akateemisen opettajankoulutuksen historian valossa, sekä Van de Venin ja Johnsonin (2006) kolmijakoisen kategorian näkökulmasta. Käytäntö ja teoria ymmärretään praktisen ja formaalin tiedon, ja epistemen ja fronesiksen kautta. Tyyppitarinat erosivat toisistaan ennen kaikkea tulevaisuuden suhteen. Käytännönläheisen opiskelijan tulevaisuus luokanopettajana nähtiin hyvänä, mutta teoreettisesti orientoituneen opiskelijan koettiin soveltuvan paremmin tutkijaksi kuin opettajaksi. Vastauksissa käytäntö rinnastui opetusharjoitteluun ja tulevaan työhön. Käytäntö näyttäytyi ryhmänhallintataitoina, vuorovaikutustaitona, joustavuutena ja laajana opetusmetodivarantona. Teoria koettiin ennen muuta pohjaksi käytännölle, mutta sillä nähtiin myös asiantuntijuutta syventävä ja näkökulmia laajentava tehtävä. Teorian ja käytännön välinen suhde näyttäytyi kohtaamattomuutena ja toisiaan täydentävinä. Vastaajat kokivat sekä harjoittelun että teoriaopinnot tärkeiksi, mutta vain käytäntö koettiin välttämättömäksi. Teorian ja käytännön välinen kuilu ymmärrettiin kahden tiedonmuodon ongelmana tai siitä kumpuavana tiedon tuottamisen ongelmana. Teoria ja käytäntö nähtiin toistensa vastakohtina siten, että teoria yhdistettiin yliopistoon, ja käytäntö kouluun.

The purpose of this study is to understand beginner pre-service teachers’ perceptions on the role of academic studies and practicum, and the relationship of theory and practice, in light of their future profession as teachers. The research questions ask: 1. What meanings do pre-service teachers give to practicum and academic studies in light of their future profession? 2. How pre-service teachers perceive the relationship of theory and practice? 3. How views on managing in the future profession changes when varied between attitudes towards practicum and academic studies? The data was collected with the method of empathy based stories. The data was analyzed with subject analysis resulting in two type stories based on the two frame story variations. In the second stage of analysis the two type stories were compared, and lastly a synthesis was formed based on the relations of different meaning structures. The relationship of theory and practice is viewed through the lense of the history of the Finnish academic teacher education, and Van de Ven’s and Johnson’s (2006) category of different ways to understand the theory-practice gap. Theory and practice are understood as practical and formal knowledge and episteme and phronesis. Practice was perceived equal to practicum and school, whereas theory equated to university. The relationship of theory and practice was understood as a problem of two different types of knowledge that both have their different purposes. Both were perceived as important but only practice was seen as essential to the future profession.