"Balettitossut naulaan ja maiharit jalkaan" : Diskurssianalyysi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen esittämisestä Ylen ja Helsingin Sanomien artikkeleissa
Veteläsuo, Maija (2025)
Veteläsuo, Maija
2025
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502172236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502172236
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyviä diskursseja analysoimalla Ylellä ja Helsingin Sanomissa naisten vapaaehtoista asepalvelusta käsitteleviä henkilölähtöisiä artikkeleita. Tutkielman tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan, minkälaisia diskursseja naisten vapaaehtoista asepalvelusta käsittelevissä henkilölähtöisissä artikkeleissa esiintyy ja ylläpitävätkö nämä diskurssit armeijainstituution sukupuolittuneisuutta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään aikaisempaa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tehtyä tutkimusta, asevelvollisuus järjestelmän historiaa ja sen sukupuolittuneisuutta.
Tutkielman aineisto koostuu yhteensä kuudesta artikkelista, joista kolme on Yleltä ja kolme Helsingin Sanomilta. Artikkelit ovat henkilölähtöisiä ja ne on julkaistu aikavälillä 22.8.2018–6.6.2024. Aineiston analysoimisessa hyödynnetään diskurssianalyysin keinoja. Diskurssianalyysi valikoitui tutkimusmetodiksi, sillä sen avulla on mahdollista selvittää, miten kieltä käytetään naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevissa artikkeleissa.
Analyysin tuloksena aineistosta eriteltiin yhteensä viisi erilaista diskurssia: sukupuolieron tekeminen, ensisijainen miehuus, maanpuolustustahdon korostuminen, naisiin kohdistuva epäasiallinen käytös ja lisää naisia asepalvelukseen. Diskursseista eniten esiintyi sukupuolieron tekemisen diskurssi, joka esiintyi kaikissa aineiston jutuissa. Toiseksi eniten aineistossa esiintyivät maanpuolustustahdon korostuminen, naisiin kohdistuva epäasiallinen käytös ja lisää naisia asepalvelukseen diskurssit, jotka havaittiin viidessä aineiston artikkelissa. Ensisijaisen miehuuden diskurssi esiintyi kolmessa aineiston artikkelissa, ja sille ominaista oli korostaa maskuliinisia ominaisuuksia feminiinisiä ominaisuuksia arvokkaampina.
Aineistosta tunnistetut diskurssit ovat mukana ylläpitämässä armeijainstituution sukupuolittuneisuutta. Kaikissa löydetyissä diskursseissa naissukupuoli ja siihen liitetyt ominaisuudet nousevat esille, mikä tukee armeijainstituution sukupuolittuneisuutta. Aineiston artikkeleissa sukupuolta ei pyritä piilottelemaan vaan sitä jopa korostetaan. Esimerkiksi sukupuolieron tekemisen diskurssissa sukupuolta korostetaan luomalla kielenkäytön, kuten sanaparien, avulla eroa sukupuolten välille. Kokonaisuudessaan tutkimusaineistosta löytyneissä diskursseissa oli monia yhtäläisyyksiä ja samankaltaisia tuloksia aikaisempien tutkimusten kanssa.
Tutkielman aineisto koostuu yhteensä kuudesta artikkelista, joista kolme on Yleltä ja kolme Helsingin Sanomilta. Artikkelit ovat henkilölähtöisiä ja ne on julkaistu aikavälillä 22.8.2018–6.6.2024. Aineiston analysoimisessa hyödynnetään diskurssianalyysin keinoja. Diskurssianalyysi valikoitui tutkimusmetodiksi, sillä sen avulla on mahdollista selvittää, miten kieltä käytetään naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevissa artikkeleissa.
Analyysin tuloksena aineistosta eriteltiin yhteensä viisi erilaista diskurssia: sukupuolieron tekeminen, ensisijainen miehuus, maanpuolustustahdon korostuminen, naisiin kohdistuva epäasiallinen käytös ja lisää naisia asepalvelukseen. Diskursseista eniten esiintyi sukupuolieron tekemisen diskurssi, joka esiintyi kaikissa aineiston jutuissa. Toiseksi eniten aineistossa esiintyivät maanpuolustustahdon korostuminen, naisiin kohdistuva epäasiallinen käytös ja lisää naisia asepalvelukseen diskurssit, jotka havaittiin viidessä aineiston artikkelissa. Ensisijaisen miehuuden diskurssi esiintyi kolmessa aineiston artikkelissa, ja sille ominaista oli korostaa maskuliinisia ominaisuuksia feminiinisiä ominaisuuksia arvokkaampina.
Aineistosta tunnistetut diskurssit ovat mukana ylläpitämässä armeijainstituution sukupuolittuneisuutta. Kaikissa löydetyissä diskursseissa naissukupuoli ja siihen liitetyt ominaisuudet nousevat esille, mikä tukee armeijainstituution sukupuolittuneisuutta. Aineiston artikkeleissa sukupuolta ei pyritä piilottelemaan vaan sitä jopa korostetaan. Esimerkiksi sukupuolieron tekemisen diskurssissa sukupuolta korostetaan luomalla kielenkäytön, kuten sanaparien, avulla eroa sukupuolten välille. Kokonaisuudessaan tutkimusaineistosta löytyneissä diskursseissa oli monia yhtäläisyyksiä ja samankaltaisia tuloksia aikaisempien tutkimusten kanssa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]