Last Planner -menetelmä digitaalisessa ympäristössä
Tiura, Lasse (2025)
Tiura, Lasse
2025
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502162222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502162222
Tiivistelmä
The Last Planner System on 1900-luvun lopulla kehitetty Lean-rakentamiseen perustuva rakentamisen tuotannonohjausmenetelmä. Menetelmä perustuu lyhyen aikavälin suunnitteluun, imuohjattuun rakentamiseen, jatkuvaan rajoitteiden poistoon ja toteutuneiden tehtävien seurantaan. Last Planner koostuu karkeasti neljästä pääryhmästä, joiden sisälle voidaan sijoittaa rakennushankkeen rakentamisvaiheen suunnitteluosat. Suunnitteluosia voidaan kuvata termein should, can, will, did. Should pitää sisällään tehtävät, jotka on saatava valmiiksi, jotta hanke valmistuu. Should käsittää yleisaikataulun tarkastelun ja sen pohjalta tehdyn vaihesuunnittelun. Can kertoo tehtävistä, jotka voidaan tehdä eli töitä, joiden tekemiselle on olemassa edellytykset. Se pitää sisällään valmistelevan suunnittelun. Will kertoo tehtävistä, jotka aitoaan tehdä eli viikkosuunnittelun ja did kuvaa tehtäviä, jotka on saatu valmiiksi. Valmistuneita tehtäviä seurataan erilaisin mittarein, joista PPC-luku (Percent Plan Complete) on yleisin.
Vaikka Last Planner onkin itsessään jo varsin toimiva, on digitalisaation johdosta myös rakennusalalle sekä sitä ympäröiville markkinoille tullut paljon uusia työkaluja, joita Last Planner ei sellaisenaan välttämättä tunnista tai hyödynnä. Last Planner -menetelmä käyttää Lean-filosofiaan perustuvia visuaalisen johtamisen keinoja sekä sosiaalista ja yhteistoiminnallista suunnittelua, jota voidaan nykyaikaisin digitaalisin työkaluin tehostaa esimerkiksi pilvipohjaisilla suunnittelualustoilla, viestintäkanavilla ja 3D-malleilla. Last Plannerin toimintaa voidaan tehostaa myös tekoälyllä esimerkiksi päätöksenteon tukena tai tuotetun datan analysoinnissa.
Tutkimuksessa siis käydään läpi sitä, miten nykyaikaisia digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää menetelmän tehostamiseksi ja mitä huomioitavaa niiden käyttöönotossa on. Tuloksena huomattiin, että kriittisimpinä tekijöinä uusien digitaalisten työkalujen käyttöönotossa on kohderyhmän sitoutuneisuus sekä aiempi kokemus ja koulutus itse Last Planner -menetelmän käyttöön.
Vaikka Last Planner onkin itsessään jo varsin toimiva, on digitalisaation johdosta myös rakennusalalle sekä sitä ympäröiville markkinoille tullut paljon uusia työkaluja, joita Last Planner ei sellaisenaan välttämättä tunnista tai hyödynnä. Last Planner -menetelmä käyttää Lean-filosofiaan perustuvia visuaalisen johtamisen keinoja sekä sosiaalista ja yhteistoiminnallista suunnittelua, jota voidaan nykyaikaisin digitaalisin työkaluin tehostaa esimerkiksi pilvipohjaisilla suunnittelualustoilla, viestintäkanavilla ja 3D-malleilla. Last Plannerin toimintaa voidaan tehostaa myös tekoälyllä esimerkiksi päätöksenteon tukena tai tuotetun datan analysoinnissa.
Tutkimuksessa siis käydään läpi sitä, miten nykyaikaisia digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää menetelmän tehostamiseksi ja mitä huomioitavaa niiden käyttöönotossa on. Tuloksena huomattiin, että kriittisimpinä tekijöinä uusien digitaalisten työkalujen käyttöönotossa on kohderyhmän sitoutuneisuus sekä aiempi kokemus ja koulutus itse Last Planner -menetelmän käyttöön.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]