Eroon riskeistä, ei avoimuudesta: Retoriikan analyysi EU:n kauppapolitiikan perusteluista

Abstract

Maailmanpoliittisten jännitteiden kiristyminen, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota, on lisännyt taloudellista epävarmuutta, heijastunut kansainväliseen kauppaan ja vaikuttanut EU:n kauppapolitiikkaan. Tämä tutkielma analysoi Euroopan unionin kauppapolitiikan retoristen perustelujen muutosta vapaakaupan aikakaudesta kohti protektionistisempaa painotusta. Aineistona ovat Euroopan unionin asiakirjat ja puheet, joihin kuuluvat vuoden 2003 turvallisuusstrategia, Ursula von der Leyenin vuonna 2023 pitämät Unionin tilaa ja EU:n Kiina-suhteita käsittelevät puheet, vuoden 2023 taloudellisen turvallisuuden strategia sekä vuoden 2024 sähköajoneuvojen tasoitustulliasetus. Tutkimusmenetelmänä on retoriikan analyysi, joka toteutetaan soveltamalla Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan uutta retoriikkaa. Menetelmän avulla tarkastellaan, miten argumentaatiotekniikat ja retoriset strategiat ovat muuttuneet ajan myötä. Analyysi perustuu liberaalin kansainvälisen poliittisen talouden (IPE) ja taloudellisen nationalismin geotalouden teoreettisiin näkökulmiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten komissio perustelee siirtymistä vapaakaupasta kohti protektionistisia toimia ja miten se tasapainottelee retorisesti taloudellisen avoimuuden ja taloudellisen turvallisuuden välillä.

Analyysi osoittaa, että komissio perustelee siirtymistä vapaakaupasta kohti protektionistisia toimia useilla tavoilla. Se vetoaa turvallisuusuhkiin, tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja oikeudenmukaisuuteen (pathos), korostaa auktoriteettiaan (ethos) ja käyttää sekä kvasiloogisia argumentteja että todellisuuden rakennetta muokkaavia argumentteja, kuten analogioita, esimerkkejä ja havainnollistuksia. Näiden avulla komissio oikeuttaa taloudellisen nationalismin toimet taloudellisella turvallisuudella. Lisäksi komissio tasapainottelee retorisesti taloudellisen turvallisuuden ja taloudellisen avoimuuden välillä. Se perustelee avoimuuden säilyttämistä liberaalin IPE:n asiaperusteluin (logos), kun taas taloudellista turvallisuutta vahvistavat toimet oikeutetaan tunneperusteluin (pathos). Molemmissa vedotaan kuitenkin eri argumentaation esisopimuksiin: avoimuus nojaa todellisuutta koskeviin faktoihin, totuuksiin ja otaksumiin, kun taas turvallisuus perustuu asioiden toivottavaa tilaa koskeviin arvoihin, arvohierarkioihin ja lokuksiin. Näin molemmat elementit pyritään esittämään toisiaan täydentävinä, vaikka ne ovatkin osittain ristiriitaisia. Käytetyt argumentaation esisopimukset ja argumentaatiotekniikat muuttuvat, koska protektionistisia toimia on vaikea perustella taloudellisin perustein, kun taas niiden oikeuttaminen turvallisuusuhkiin vedoten onnistuu helpommin tunteisiin ja auktoriteettiin nojaavalla retoriikalla.