Lasten kielenkehityksen tukeminen musiikin avulla varhaiskasvatuksessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kieli on yksi merkittävimmistä tavoista, joilla ihmiset kommunikoivat. Kielenkehitys alkaa jo varhaisessa lapsuudessa, ja kehittyy lapsen kasvaessa. Musiikki vaikuttaa paljon kielenkehitykseen, sillä musiikilla ja kielellä on paljon yhteisiä piirteitä. Lasten kielenkehitystä voidaan siis tukea varhaiskasvatuksessa erilaisin menetelmin musiikin avulla. Eri ikävaiheissa vaihtelee se, millaiset menetelmät toimivat parhaiten kielenkehityksen tukemiseksi, jonka takia varhaiskasvatuksen opettajien on tärkeä tuntea lapsen kielenkehityksen vaiheet sekä menetelmät, jolla kutakin vaihetta voi tukea. Tässä tutkimuksessa käydään läpi erityisesti, miten musiikki vaikuttaa kielenkehitykseen ja miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat käyttää sitä lasten kielenkehityksen tukemiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä kielenkehityksen osa-aluetta valituissa tutkimusartikkelissa tuetaan musiikin avulla ja millä keinoilla musiikkia hyödynnetään. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, millaisia valmiuksia varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on hyödyntää musiikkia lapsen kielenkehityksen tukemiseen.

Tutkimus toteutettiin käyttäen menetelmänä systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin kahdesta tietokannasta, ja prosessissa hyödynnettiin Finkin mallia. Tutkimukseen valikoitui 9 kansainvälistä tutkimusta, joissa käsitellään toimintaa, jolla kielenkehitystä tuetaan musiikin avulla sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten valmiuksia suunnitella ja toteuttaa kielenkehitystä tukevaa musiikkitoimintaa. Kuvaillun toiminnan pohjalta pohdittiin, mitä kielenkehityksen osa-aluetta toiminnalla oli tarkoitus tukea.

Tutkimuksessa löytyi kahdeksan keinoa, joilla kielenkehitystä tuetaan musiikin avulla. Keinoista yleisin oli laulut ja vähiten käytetty oli musiikillinen leikki. Tutkimusartikkelissa kuvaillun toiminnan perusteella selvitettiin myös, mitä kielenkehityksen osa-aluetta tuetaan. Osa-alueet otettiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2022, jotta ne vastaavat varhaiskasvatuksessa käytettyä jaottelua. Näin selvisi, että yleisimmin tuetut osa-alueet ovat puheen tuottamisen taitojen sekä kielellisen muistin ja sanavarannon osa-alueet, ja vähiten tuetut ovat kielen käyttötaitojen sekä kielitietoisuuden osa-alueet. Tutkimusartikkeleista selvitettiin myös, millaisia valmiuksia varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on näiden keinojen käyttämiseen työssään. Valmiuksiin vaikuttavat tekijät jaettiin seitsemään luokkaan, mutta verrattaessa aiempaan tutkimukseen huomattiin, että kaikki luokat voidaan asettaa minäpystyvyyden käsitteen alle.