Terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäminen palvelukehityksessä: Suuntaviivoja terveysriskien hallinnan palvelualustoille

Abstract

Terveysriskien laskentaan perustuvat sovellukset ovat yksi tulevaisuuden ennakoivan terveydenhuollon ratkaisu. Näiden palveluiden kehityksessä ja toiminnassa keskeisessä asemassa on Kanta-palveluihin tallennettujen suomalaisten terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäminen. Tällöin tietoja käytettäisiin toissijaisesti tutkimuksessa, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, sekä tietojohtamisessa. Toissijaiseen tietojen käyttöön liittyen näissä eri tarkoituksissa on vielä puutteita ja kehitystyötä hidastavia rakenteita. Tiedetään myös, että mikäli riskilaskentaan perustuva ratkaisu luokiteltaisiin lääkinnälliseksi laitteeksi, lisäisi se huomioitavien vaatimusten määrää ja mikäli ratkaisussa hyödynnettäisiin tekoälyä, toisi sekin mukaan omat haasteensa. Suomalaisten terveys- ja hyvinvointitietojen käytön mahdollisuuksia tutkittiin perehtymällä lainsäädäntöön, kansallisten toimijoiden kuten Kanta-palveluiden materiaaleihin, tieteellisiin artikkeleihin, seuraamalla keskustelua aiheen ympärillä median kautta sekä suorittamalla muutama asiantuntijahaastattelu. Työn tuloksena koottiin lista esiin nousseista haasteista, joita terveys- ja hyvinvointitietojen käyttöön kiinnostuksen kohteena olevissa käyttötapauksissa liittyy. Esiin nousseiden haasteiden ratkaisemiseksi esitettiin ratkaisusuunnitelma, joka sisältää ehdotuksia haasteiden ratkaisemiseksi. Monet tunnistetuista haasteista ovat lainsäädäntöön liittyviä. Esimerkiksi terveystietojen toisiokäytön mahdollistavasta toisiolaista tunnistettiin useampia haasteita, jotka vaikeuttavat tai estävät suunniteltujen ratkaisujen kehittämisen. Tunnistettiin myös, että hyvinvointitietojen toisiokäytölle ei ole lainsäädäntöä ollenkaan, joten niiden toissijainen käyttö ei ole mahdollista. Muita kehitystä vaikeuttavia tekijöitä ovat muun muassa Kanta-tietojen heikko laatu ja joidenkin tietojen suhteen heikko saatavuus, tekoälyn hyödyntämisen haasteet, sekä Omatietovaranto konseptin keskeneräisyys. Ehdotettuja ratkaisuja ovat muun muassa lainsäädännön muuttaminen tutkimukselle, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle sekä tiedolla johtamiselle suotuisammaksi, Kanta-tietojen laadun parantaminen, Findatan roolin arvioiminen, liiketoimintamallin kehittäminen hyvinvointisovelluksille ja terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen tekoälyn käytöstä osana potilastyötä

Applications based on health risk calculations are one of the solutions for predictive healthcare in the future. A key aspect of developing and operating these services is utilizing Finnish health and wellbeing information stored in the Kanta services. In this context, the information would be used secondarily for research, development and innovation activities, as well as knowledge-driven decision-making. However, there are still deficiencies and structural barriers that slow down development in these various secondary use cases. It is also known that if a risk calculation-based solution were classified as a medical device, it would increase the number of regulatory requirements to be considered. Additionally, if artificial intelligence were utilized in the solution, it would introduce its own challenges. The possibilities of using Finnish health and wellbeing information were explored by studying laws, materials from national actors such as the Kanta services, scientific articles, media discussions around the topic, and conducting few expert interviews. As a result, a list of identified challenges related to the use of health and wellbeing information in potential application areas was compiled. A solution plan was proposed to address these challenges, including recommendations for overcoming them. Many of the identified challenges are related to legislation. For example, multiple issues were found according to the Finnish law about the secondary use of health data, which hinder or prevent the development of planned solutions. It was also identified that there is no legislation at all for the secondary use of wellbeing data, making its secondary use hard. Other factors hindering development include the poor quality of Kanta data and limited availability of certain data, challenges in utilizing artificial intelligence, and the unfinished state of the Finnish Personal Health Record (PHR) concept. Proposed solutions include amending legislation to make it more favorable for research, development, innovation, and knowledge-driven decision-making, improving the quality of Kanta data, reassessing the role of Findata, developing a business model around the Finish PHR for wellbeing applications, and training healthcare professionals on the use of AI in patient care