Lastensuojelu Ilta-Sanomissa: Diskurssianalyysi lastensuojelun ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän rakentumisesta sanomalehtiartikkeleissa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee lastensuojelun ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän kuvautumista sanomalehtiartikkeleissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisena lastensuojelu ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä rakentuvat lastensuojelua käsittelevissä sanomalehtiartikkeleissa. Tutkielman teoriatausta koostuu lastensuojelun toiminnan ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän työtehtävien lastensuojelulakiin pohjautuvasta määrittelystä, aiemman aiheeseen liittyvän tutkimuksen kartoittamisesta sekä median, sanomalehtien ja iltapäivälehtien historian taustoittamisesta. Tutkielmassa tietoon suhtaudutaan sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu 28 Ilta-Sanomien verkossa julkaistusta lastensuojelua käsittelevästä artikkelista. Aineistoa analysoidaan diskurssianalyysia käyttäen. Aineiston analyysin perusteella aineistosta havaitaan neljä diskurssia, jotka rakentavat lastensuojelua eri näkökulmista. Diskurssien sisällä lastensuojelun sosiaalityöntekijälle muodostuu erilaisia identiteettejä. Lain säätämän lastensuojelun diskurssi on aineistossa useimmin esiintyvä ja siinä lastensuojelu ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä kuvautuvat muun muassa lastensuojelulakiin perustuvien vastuiden ja työtehtävien pohjalta. Diskurssissa lastensuojelun sosiaalityöntekijälle muodostuu työnsä velvollisuuksia toteuttavan sosiaalityöntekijän identiteetti. Kriisiytyneen lastensuojelun diskurssissa painottuvat lastensuojelun kohtaamat haasteet ja ongelmat ja sosiaalityöntekijälle hahmottuu työnsä vaatimusten ja haasteiden kohteena olevan sosiaalityöntekijän identiteetti. Erehtyvän lastensuojelun diskurssissa lastensuojelua rakennetaan lastensuojelun tekemien virheiden pohjalta ja diskurssissa syntyy virheitä tekevän sosiaalityöntekijän identiteetti. Viimeinen diskurssi, eli valtaa käyttävän lastensuojelun diskurssi, keskittyy lastensuojelun sosiaalityöntekijän valtaan ja sosiaalityöntekijälle muodostuu valtaa käyttävän sosiaalityöntekijän identiteetti. Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että aineistosta erottuvat diskurssit rakentavat lastensuojelua ja lastensuojelun sosiaalityöntekijyyttä erilaisilla ja osin ristiriitaisilla tavoilla. Tutkielman tulosten painopiste on lastensuojelun ongelmissa ja haasteissa sekä lastensuojelun tekemissä virheissä. Tulokset ja lastensuojelulaki näyttäytyvät paikoitellen ristiriitaisina toisiinsa verrattuna. Tuloksissa on havaittavissa yhtäläisyyksiä aiemmin toteutettujen aiheeseen liittyvien tutkimusten kanssa. Tulevaisuudessa voisi olla kannattavaa tehdä eri medioita ja niissä esiintyviä lastensuojelun rakentamisen tapoja vertailevaa tutkimusta. Lisäksi olisi hyödyllistä kartoittaa, mitä vaikutuksia median lastensuojelun kuvailun tavoilla on ihmisten lastensuojelua koskeviin mielipiteisiin ja käsityksiin.