Johdon hiililaskenta & päätöksenteon ristiriidat: Institutionaalisten paineiden vaikutus musiikkifestivaalien hiilijohtamiseen
Simola, Reea (2025)
2025
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502132187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502132187
Tiivistelmä
Ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmakehää, ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä tulisi vähentää merkittävästi. Hiililaskentaa voidaan käyttää apuna, kun halutaan tuottaa tietoa organisaation ilmastovaikutuksista. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti johdon hiililaskentaan yritystasolla, eli yritysten sisäisiä tarkoituksia varten suoritettuun hiililaskentaan. Johdon hiililaskentaa voidaan hyödyntää esimerkiksi johdon päätöksenteon tukena, kun halutaan sisällyttää ympäristönäkökulmia päätöksentekoon. Päästöihin liittyviä johtamistoimia kutsutaan hiilijohtamiseksi, joka on johdon hiililaskennalle läheinen käsite. Suurin osa aiemmasta johdon hiililaskennan tutkimuksesta keskittyy tutkimaan suuria ja hiili-intensiivisiä yrityksiä, jotka kuuluvat päästökaupan tai hiiliraportointivaatimusten piiriin. Tässä tutkimuksessa halutaan keskittyä tutkimaan johdon hiililaskentaa aiemmasta kirjallisuudesta poikkeavien yritysten kontekstissa.
Ilmastovaikutustensa huomioimisen lisäksi yritykset kohtaavat toimintaympäristössään monia muitakin paineita. Tässä tutkimuksessa yritysten kohtaamia paineita ja päätöksenteon ristiriitoja tarkastellaan institutionaalisten logiikoiden kautta. Institutionaaliset logiikat ovat esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla tai ammattiryhmien keskuudessa muodostuneita, sosiaalisesti rakentuneita malleja, jotka ohjaavat yksilöiden toimintaa. Yritysmaailmassa perinteisesti vaikuttava institutionaalinen logiikka on markkinalogiikka, joka edustaa voiton tavoitteluun tähtääviä paineita ja tavoitteita. Kirjallisuudessa markkinalogiikan kanssa kilpailevana logiikkana on tunnettu esimerkiksi ekologinen logiikka, joka edustaa ympäristönsuojeluun tähtääviä pyrkimyksiä. Institutionaalisia logiikoita on aiemminkin käytetty laskentatoimen ja hiililaskennan tutkimuksissa teoreettisena perustana.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella hiilijohtamisessa kohdattuja päätöksenteon ristiriitoja, sekä laajentaa hiililaskennan tuntemusta aiemmasta tutkimuksesta poikkeavien yritysten keskuudessa. Tutkimuskohteeksi on valittu suomalaiset musiikkifestivaalit, ja aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemän eri musiikkifestivaalin työntekijää. Tutkimuksen analyysin viitekehykseen on valittu neljä kohdeyritysten hiilijohtamiseen vaikuttavaa logiikkaa: markkinalogiikka, ekologinen logiikka, vaatimusten noudattamisen logiikka sekä taiteellinen logiikka. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla viitekehyksen mukaisesti.
Tutkimuksessa havaittiin, että institutionaalisten logiikoiden avulla voidaan ymmärtää hiilijohtamisessa muodostuneita ristiriitoja. Ristiriitoja muodostui markkinalogiikan ja ekologisen logiikan välille, sekä taiteellisen logiikan ja ekologisen logiikan välille. Ristiriitojen ohella havaittiin, että logiikat voivat esiintyä myös yhteensopivina, ja esimerkiksi vaatimusten noudattamisen logiikka ilmeni aineistossa täysin yhteensopivana ekologisen logiikan kanssa. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja, joiden mukaan logiikoiden yhteensopivuus saman organisaation sisällä voi vaihdella tilannekohtaisesti.
Ilmastovaikutustensa huomioimisen lisäksi yritykset kohtaavat toimintaympäristössään monia muitakin paineita. Tässä tutkimuksessa yritysten kohtaamia paineita ja päätöksenteon ristiriitoja tarkastellaan institutionaalisten logiikoiden kautta. Institutionaaliset logiikat ovat esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla tai ammattiryhmien keskuudessa muodostuneita, sosiaalisesti rakentuneita malleja, jotka ohjaavat yksilöiden toimintaa. Yritysmaailmassa perinteisesti vaikuttava institutionaalinen logiikka on markkinalogiikka, joka edustaa voiton tavoitteluun tähtääviä paineita ja tavoitteita. Kirjallisuudessa markkinalogiikan kanssa kilpailevana logiikkana on tunnettu esimerkiksi ekologinen logiikka, joka edustaa ympäristönsuojeluun tähtääviä pyrkimyksiä. Institutionaalisia logiikoita on aiemminkin käytetty laskentatoimen ja hiililaskennan tutkimuksissa teoreettisena perustana.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella hiilijohtamisessa kohdattuja päätöksenteon ristiriitoja, sekä laajentaa hiililaskennan tuntemusta aiemmasta tutkimuksesta poikkeavien yritysten keskuudessa. Tutkimuskohteeksi on valittu suomalaiset musiikkifestivaalit, ja aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemän eri musiikkifestivaalin työntekijää. Tutkimuksen analyysin viitekehykseen on valittu neljä kohdeyritysten hiilijohtamiseen vaikuttavaa logiikkaa: markkinalogiikka, ekologinen logiikka, vaatimusten noudattamisen logiikka sekä taiteellinen logiikka. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla viitekehyksen mukaisesti.
Tutkimuksessa havaittiin, että institutionaalisten logiikoiden avulla voidaan ymmärtää hiilijohtamisessa muodostuneita ristiriitoja. Ristiriitoja muodostui markkinalogiikan ja ekologisen logiikan välille, sekä taiteellisen logiikan ja ekologisen logiikan välille. Ristiriitojen ohella havaittiin, että logiikat voivat esiintyä myös yhteensopivina, ja esimerkiksi vaatimusten noudattamisen logiikka ilmeni aineistossa täysin yhteensopivana ekologisen logiikan kanssa. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja, joiden mukaan logiikoiden yhteensopivuus saman organisaation sisällä voi vaihdella tilannekohtaisesti.