Työttömyysturvan uudistukset kansalaisuutta rakentamassa : Työtön työnhakija aktiivisena kansalaisena

Abstract

Työllisyysasteen nostaminen ja työttömien aktivointi ovat muodostuneet keskeisiksi keskustelunaiheiksi työllisyys-, talous- ja sosiaalipolitiikan kentillä. Aktivoinnin myötä kansalaisten vastuita ja velvollisuuksia on määritelty uudelleen osana hyvinvointivaltiota. Tutkielman kohteena on tutkielman toteuttamishetkellä esitettyjen lakiehdotusten hallituksen esitykset ja sen tutkiminen, miten työttömyysturvaan ehdotetuissa muutoksissa rakennetaan työttömän työnhakijan aktiivista kansalaisuutta. Hallituksen esitysten tavoitteena on toteuttaa pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman osiota 4.3 Työhön kannustava sosiaaliturva. Tutkielman aineistona on kaksi hallituksen esitystä, HE 73/2023 vp ja HE 13/2024 vp.

Tutkielmassa tarkastellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hallituksen esityksiä ja niissä rakennettua kuvaa työttömästä työnhakijasta aktiivisena kansalaisena. Analyysissani käytetään teoriataustana aktiivisen kansalaisuuden jaottelua sosioliberaaliin, libertaariin ja republikaaniin aktiiviseen kansalaisuuteen. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan lakiuudistuksien vaikutuksia työttömän työnhakijan oikeuteen sosiaaliturvaan ja työhön. Tutkielman aineisto sisältää kaksi virkamiesvalmisteluna laadittua politiikka-asiakirjaa, joten ne kuvastavat osaltaan suomalaista työvoimapolitiikkaa tässä ajassa ja samalla muotoilevat työttömän työnhakijan kansalaisuutta.

Teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteella aineistosta nousee esiin neljä eri työttömän työnhakijan ak-tiivista kansalaisuutta kuvastavaa teemaa: työkansalaisuus, ansaitseva kansalainen, rationaalinen kansalainen ja aktiivisen kansalaisuuden laajentuminen. Näistä teemoista työkansalaisuuden teema ilmentyy pääteemana, jonka alle loput teemoista asettuvat. Teemojen pohjalta aineistossa työttömän työnhakijan aktiivinen kansalaisuus rakentuu etenkin sosioliberaalin aktiivisen kansalaisuuden ja libertaarin aktiivisen kansalaisuuden kautta. Suurin osa lakiuudistuksista heikentää työttömän työnhakijan sosiaaliturvaoikeutta ja etenkin velvoitetyön lakkauttaminen heikentää työttömän työnhakijan oikeutta työhön. Ikäsidonnaisten poikkeusten poistamisen voi nähdä lisäävän työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuutta, mutta alueellinen yhdenvertaisuus ilmenee aineistona haasteellisena.

Työttömän työnhakijan aktiivinen kansalaisuus ilmentyy tutkielmassa vahvasti työkansalaisuuden kautta. Lisäksi aineistossa ilmenee ansaitsevuuden ehtojen tiukentumista sekä viitteitä rationaalisesti toimivan kansalaisen ideaalista. Aktiivisen kansalaisuuden oletuksia laajennettiin entisestään koskemaan myös heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä työnhakijoita. Uudistuksilla tavoiteltiin työhön kannustavaa sosiaaliturvaa ja työttömän työnhakijan aktiivisen kansalaisuuden voi aineistossa nähdä rakentuvan vahvasti työkansalaisuuden ideaalin kautta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi oleellista tarkastella työttömyysturvauudistusten toimeenpanon vaikutuksia työttömän työnhakijan aktiiviselle kansalaisuudelle ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiselle.