Tekoäly ja asiantuntijatyön muutos kaupunkisuunnittelussa : Kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden työ 2040-luvulla

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tekoälyn kehityksen vaikutusta tulevaisuuden kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden työhön ja sen eri osa-alueisiin vuoteen 2040 mennessä. Tekoäly on nopean kehityksensä myötä noussut viime vuosina keskeiseksi puheenaiheeksi niin akateemisella kentällä, kuin myös työelämässä ja ihmisten arjessa. Tämä tutkimus ottaa osaa tekoälyä ja työelämää koskevaan keskusteluun keskittyen kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden työelämään.

Tässä tutkimuksessa muodostettiin Delfoi-metodia hyödyntäen tiivistelmiä kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden näkemyksistä sekä kaksi tulevaisuuskuvaa. Tutkimuksen Delfoi-paneeliin osallistui 23 kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa, jotka ottivat kantaa kahdeksaan tulevaisuusteesiin. Teesit käsittelivät tekoälyn kehityksen vaikutusta alan asiantuntijoiden työtehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn mielekkyyteen, päätöksentekoon, työllisyyteen, sidosryhmäyhteistyöhön, moniammatilliseen yhteistyöhön, liiketoimintamallien kehitykseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin väliseen suhteeseen.

Tutkimuksen aineisto analysoitiin tila-analyysilla sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tila-analyysi osoitti, että asiantuntijoiden näkemyksissä oli paljon yhteneväisyyksiä, mutta myös ajoittain ristiriitaisuutta. Sisällönanalyysilla aineistosta saatiin esiin paneelin keskeiset näkemykset mahdollisista tulevaisuuden tiloista ja tulosten peilaaminen kirjallisuuteen, megatrendeihin ja hiljaisiin signaaleihin mahdollisti johtopäätösten muodostamisen.

Tekoälyn kehitys tulee todennäköisesti muuttamaan kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden työtä jokaisella tarkastelemallani osa-alueella. Todennäköisiä kehityskulkuja ovat työtehtävien hallittu automaatio ja resurssien uudelleen suuntaaminen, suunnitteluprosessin tehostuminen, tekoälyyn liittyvän osaamisen korostuminen, tekoälypohjaisten simulaatioiden ja ennusteiden merkityksen kasvu päätöksenteon taustalla, sidosryhmä- ja moniammatillisen yhteistyön tiivistyminen sekä uusien liiketoimintamallien syntyminen ja yksityisen sektorin toimijuuden kasvu. Tämä kehityssuunta nähtiin pääosin toivottavana. Tutkimuksessa asiantuntijat nostivat myös esiin tekoälyn kehityksestä ja laajasta automaatiosta johtuvia mahdollisia uhkia, kuten alan asiantuntijoiden työtehtävien, roolien ja toimijuuden kaventumista, työttömyyttä, osaamistason madaltumista, päätöksenteon heikentymistä, yhteistyön vähentymistä, kaupunkisuunnittelun teknokraattistumista, yksityisen sektorin toimijuuden liiallista korostumista sekä kuntien ja alueiden eriarvoistumista. Tulevaisuuden kehityssuuntiin näyttäisi vaikuttavan eniten tekoälyn kehitysprosessi, mihin olisi tutkimusten tulosten valossa hyvä osallistaa kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä.

This study examines the impact of AI developments on the work of future urban planners and its different aspects up to 2040. With its rapid advancement, AI has become a central topic of discussion in recent years, not only in academic circles but also in the workplace and everyday life. This study contributes to the ongoing discourse on AI and working life, focusing specifically on the professional development of urban planning experts.

In this study, The Delphi method was used to synthesize the views of urban planning experts and to create two future scenarios. The Delphi panel consisted of 23 urban planning experts who provided their insights on eight future theses. These theses addressed the impact of AI development on work tasks, competency requirements, job satisfaction, decision-making, employment, stakeholder collaboration, multidisciplinary cooperation, the evolution of business models, and the relationship between the public and private sectors in the field.

The data was analyzed using status analysis and data-driven qualitative analysis. The status analysis revealed both significant similarities and occasional contradictions in the experts’ perspectives. Through qualitative analysis, the key insights from the panel regarding possible future states were identified. Comparing the results with existing literature, megatrends, and weak signals enabled the final conclusions.

The development of AI is likely to transform the work of urban planning experts in every aspect examined. Probable developments include the controlled automation of tasks and the reallocation of resources, increased efficiency in planning processes, an emphasis on AI-related competencies, the growing importance of AI-based simulations and forecasts in decision-making, strengthened stakeholder and multidisciplinary collaboration, the emergence of new business models, and the increased influence of the private sector. This development was largely viewed as desirable. However, the study also highlighted potential challenges associated with AI and extensive automation, such as the narrowing of work tasks, roles, and agency for experts in the field, the risk of unemployment, a decline in competency levels, weakening of decision-making processes, reduced collaboration, the technocratization of urban planning, the overemphasis on private sector influence, and increasing inequality between municipalities and regions. The future directions of development seem to be most influenced by the AI development process itself, which, based on the research findings, should actively involve urban planning experts and other stakeholders.