Virkakieli käsityksinä : Hallintotieteiden ja suomen kielen opiskelijoiden näkökulmia virkakieleen

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa kartoitetaan, millaisia käsityksiä Tampereen yliopiston hallintotieteiden opiskelijoilla ja suomen kielen opiskelijoilla on virkakielestä eli viranomaisten käyttämästä kielestä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millainen käsitys suomen kielen ja hallintotieteiden opiskelijoilla on virkakielestä? 2) Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja on suomen kielen ja hallintotieteiden opiskelijoiden virkakielikäsityksillä? 3) Miten suomen kielen ja hallintotieteiden opiskelijat hahmottavat virkakielen osana opintojaan, työtään ja muuta arkeaan? 4) Millaisia päätelmiä aineiston pohjalta voidaan tehdä kielialan ja hallintoalan koulutuksen saaneiden kielitietoisuuden eroista virkakielen näkökulmasta? Tutkimus asettuu virkakielen tutkimuksen ja sosiolingvistisen kielikäsitystutkimuksen sekä osittain myös tekstilajitutkimuksen viitekehyksiin. Kielikäsitysten määrittelyssä nojataan Prestonin (esim. 2013) määritelmään kielikäsityksistä yläkäsitteenä, joka kattaa kieleen liittyvät asenteet ja ideologiat.

Tutkimuksen aineisto koostuu Tampereen yliopiston suomen kielen opiskelijoille ja hallintotieteiden opiskelijoille toukokuussa 2024 lähetetyn sähköisen lomakekyselyn vastauksista. Kysely toteutettiin LimeSurvey-työkalulla, ja se oli auki kolmen viikon ajan. Kyselykutsua jaettiin kummankin alan ainejärjestöjen sähköpostilistoilla sekä yliopiston intranetin kautta näiden alojen opiskelijoille kohdennettuna. Kyselyyn vastasi yhteensä 40 opiskelijaa, joista 20 oli suomen kielen opiskelijoita ja 20 hallintotieteiden opiskelijoita. Kyselylomake käsitti sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Avoimilla kysymyksillä selvitettiin vastaajaryhmien ehdotuksia hyvän virkakielen parantamiseksi sekä heidän määritelmiään hyvästä ja huonosta virkakielestä. Lisäksi avoimen kysymyksen avulla voitiin tarkastella, millaisia virkakielen tekstilajeja vastaajat nimeävät. Suljettuja kysymyksiä käytettiin paitsi taustatietojen, myös virkakieleen liittyvien asenteiden kartoittamiseen. Vastaajien virkakieliasenteita selvitettiin Likert-asteikollisten väittämien ja seitsenportaista Osgoodin asteikkoa hyödyntävien adjektiiviparien avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Määrällisesti tarkastellaan suljettujen kysymysten vastauksia, kun taas avovastausten analyysissä hyödynnetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimus osoittaa, että sekä hallintotieteiden että suomen kielen opiskelijoiden virkakielikäsityksissä heijastuvat heidän omat kokemuksensa ja elämäntilanteensa; vastauksissa nimetään esimerkiksi sellaisia tekstilajeja ja valtionhallinnon organisaatioita, jotka ovat tuttuja ja ominaisia opiskelijan elämänvaiheelle. Kummankin kohderyhmän näkemysten mukaan hyvä virkakieli on erityisesti selkeää ja ymmärrettävää ja huono virkakieli monimutkaista ja epäselvää. Kaikkiaan hypoteesia siitä, että hallintotieteiden opiskelijat lähestyisivät virkakieltä kokemuspohjansa kautta ja suomen kielen opiskelijat taas kielitieteellisemmästä näkökulmasta, ei ainakaan täysin voida aineiston perusteella todistaa. Erot vastaajaryhmien kielikäsityksissä ovat melko pieniä, ja täsmällisemmät havainnot edellyttäisivät suurempaa otantaa sekä määrällisempää tutkimusotetta. Voidaan kuitenkin huomata, että kyselyyn vastanneista hallintotieteiden opiskelijoista enemmistö kokee työskennelleensä virkakielen parissa, mutta saman vastaajaryhmän arvio virkakielen sisältymisestä heidän opintoihinsa on päinvastainen. Niin ikään suomen kielen opiskelijoista enemmistö kokee virkakielen sisältyneen opintosisältöihinsä – tosin kummankin kohderyhmän vastauksista voidaan tehdä tulkinta siitä, että aiheen laajempaa käsittelyä osana yliopisto-opintoja kaivataan.

Hyvän virkakielen toimintaohjelman (2014) julkistuksesta on kulunut aikaa jo yli 10 vuotta, mutta aineiston perusteella voidaan havaita, että monet toimintaohjelmassa esitellyistä toimenpide-ehdotuksista ovat edelleen ajankohtaisia. Hallintotieteiden opiskelijat korostavat erityisesti koulutuksen näkökulmaa, suomen kielen opiskelijat paitsi koulutusta, myös organisaatioissa työskentelevien kielenhuoltajien ja virkakielen asiantuntijoiden merkitystä. Tutkimustietoa on mahdollista hyödyntää laajemman ja mahdollisesti myös määrällisemmän tutkimusasetelman pohjana, minkä lisäksi tulokset tarjoavat tuoreen näkymän esimerkiksi virkakielikoulutuksen tarpeista niin korkeakouluissa kuin julkishallinnon organisaatioissakin.