Kuntien ilmastoyhteistyön kompetenssit
Aalto, Liina (2025)
Aalto, Liina
2025
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502072079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502072079
Tiivistelmä
Kuntien resurssit ja mahdollisuudet vaikuttaa alueensa päästökehitykseen ovat rajalliset. Jotta kuntien ilmastotyö on vaikuttavaa, niiden tulee tehdä yhteistyötä paikallisten sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä kompetensseja kuntien ilmastoyhteistyössä tarvitaan sekä miten näitä kompetensseja voidaan kehittää.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuntien ilmastoyhteistyön parissa työskenteleviä henkilöitä kunnista, maakunnan liitosta, yrityksistä sekä alueellisista asiantuntijaorganisaatiosta. Analyysi tehtiin kompetenssiteorian avulla teoriaohjaavasti. Orkestrointi-, sisältö- ja transformaatiokompetenssien tarjoama lähestymistapa auttoi syventymään yhteistyön ohjaamisen, asiantuntemuksen sekä muutoksen merkityksiin osana monitoimijaista ilmastohallinnan kenttää. Kuntien ilmastoyhteistyön kokonaisuutta tarkasteltiin SWOT-analyysissä.
Tutkimusanalyysin perusteella esiin nousi kolme kompetenssia, joita tarvitaan ilmastoyhteistyössä. Ensinnäkin muodostetut pitkäaikaiset suhteet esimerkiksi kunnan elinkeinopuolen ja paikallisen yrityksen välillä, helpottavat toimijoiden sitouttamista yhteistyöhön. Yhteistyötä halutaan tehdä tuttujen ja luotettavien toimijoiden kanssa osana muuta, luonnollisesti rakentunutta yhteistä toimintaa. Toiseksi yhteistyöhön tulee saada mukaan niitä, jotka eivät koe ilmasto- tai ympäristöasioiden koskettavan heitä. Viestimällä sidosryhmille konkreettisista, onnistuneista ilmastotoimista, edistetään tiedonkulkua monipuolisesti. Kolmanneksi muodostettujen verkostojen ja yhteistyösuhteiden koordinointiin on panostettava. Toiminnan ylläpitämiseen ja ohjaamiseen tulee saada säännöllinen resurssi, esimerkiksi hankekoordinaattorin muodossa.
Aineiston perusteella orkestrointikompetenssin kehittäminen on ensisijaisen tärkeää kuntien ilmastoyhteistyössä. Toimijoiden sitouttamisen ja tavoitteiden yhteensovittamisen kautta tuetaan kahta muuta kompetenssia. Kuntien ja yritysten välinen elinkeino- ja ympäristöyhteistyö on mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe. Kuntien elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa paikallisten yritysten avulla, mikä puolestaan heijastuu alueen toimintaympäristöön ja sitä kautta yritysten investointimahdollisuuksiin.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuntien ilmastoyhteistyön parissa työskenteleviä henkilöitä kunnista, maakunnan liitosta, yrityksistä sekä alueellisista asiantuntijaorganisaatiosta. Analyysi tehtiin kompetenssiteorian avulla teoriaohjaavasti. Orkestrointi-, sisältö- ja transformaatiokompetenssien tarjoama lähestymistapa auttoi syventymään yhteistyön ohjaamisen, asiantuntemuksen sekä muutoksen merkityksiin osana monitoimijaista ilmastohallinnan kenttää. Kuntien ilmastoyhteistyön kokonaisuutta tarkasteltiin SWOT-analyysissä.
Tutkimusanalyysin perusteella esiin nousi kolme kompetenssia, joita tarvitaan ilmastoyhteistyössä. Ensinnäkin muodostetut pitkäaikaiset suhteet esimerkiksi kunnan elinkeinopuolen ja paikallisen yrityksen välillä, helpottavat toimijoiden sitouttamista yhteistyöhön. Yhteistyötä halutaan tehdä tuttujen ja luotettavien toimijoiden kanssa osana muuta, luonnollisesti rakentunutta yhteistä toimintaa. Toiseksi yhteistyöhön tulee saada mukaan niitä, jotka eivät koe ilmasto- tai ympäristöasioiden koskettavan heitä. Viestimällä sidosryhmille konkreettisista, onnistuneista ilmastotoimista, edistetään tiedonkulkua monipuolisesti. Kolmanneksi muodostettujen verkostojen ja yhteistyösuhteiden koordinointiin on panostettava. Toiminnan ylläpitämiseen ja ohjaamiseen tulee saada säännöllinen resurssi, esimerkiksi hankekoordinaattorin muodossa.
Aineiston perusteella orkestrointikompetenssin kehittäminen on ensisijaisen tärkeää kuntien ilmastoyhteistyössä. Toimijoiden sitouttamisen ja tavoitteiden yhteensovittamisen kautta tuetaan kahta muuta kompetenssia. Kuntien ja yritysten välinen elinkeino- ja ympäristöyhteistyö on mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe. Kuntien elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa paikallisten yritysten avulla, mikä puolestaan heijastuu alueen toimintaympäristöön ja sitä kautta yritysten investointimahdollisuuksiin.