Terveydenhuollon lähiesihenkilöt ja laatujärjestelmä : ”SHQS on se talo tai se katto kaikelle sille, mitä me on jo tehty aikaisemmin. Ja sitten kaikki mitä siihen päälle rakennetaan”
Lehtonen, Nelli (2025)
2025
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Well-being
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502072075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502072075
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän ja kuvailen terveydenhuollon lähiesihenkilöiden kokemuksia SHQS-laatujärjestelmästä osana päivittäisjohtamista. Laatujärjestelmä ohjaa noudattamaan järjestelmällisiä menetelmiä ja periaatteita, joilla varmistetaan laadunhallinnan onnistuminen. Keskityin erityisesti lähiesihenkilöiden kokemiin laatujärjestelmän tuomiin etuihin ja niihin rajoitteisiin, joita sen käyttöön liittyi.
Tutkimukseni empiirinen aineisto koostui kolmesta ryhmäkeskustelusta, jotka toteutin kesäkuussa 2024. Ryhmäkeskustelujen osallistujat (N=8) olivat yhden hyvinvointialueen perustason vuodeosastojen lähiesihenkilöinä työskenteleviä osastonhoitajia. Osallistujat olivat jo ennen hyvinvointialueiden muodostumista, hyödyntäneet työssään silloisten kuntaorganisaatioiden käyttämää SHQS-laatujärjestelmää.
Analysoin aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin käyttäen apunani teemoittelua. Analyysin tuloksista ilmeni, miten laatujärjestelmän käyttö edisti osastonhoitajien laadunhallintaa päivittäisjohtamisessa ja mitkä tekijät rajoittivat sen käyttöä. Laadunhallintaa edistäviä tekijöitä olivat asiakaskeskeisyys, jatkuva parantaminen ja prosessilähtöinen ajattelu. SHQS-laatujärjestelmän standardi auttoi erityisesti säännöllisessä laadunarvioinnissa tunnistamaan yksiköiden nykytilaa ja kehittämiskohteita. Standardi toimi myös hyvin ryhtiä tuovana viitekehyksenä laadunhallintaan ja kehittämistyöhön.
Laatujärjestelmä tulisi ohjata koko organisaatiota laatujohtamisen filosofiaan. Tässä tutkimuksessa lähiesihenkilöiden laadunhallintaa päivittäisjohtamisessa rajoitti sekä silloisten kuntaorganisaatioiden johdon että henkilöstön sitoutumattomuus. Organisaatioiden laatukulttuuri näyttäytyi tutkimuksen mukaan kehittymättömänä. Järjestelmällistä laatujärjestelmän mukaista laadunhallintaa rajoittivat myös laatujärjestelmän ulkopuoliset tekijät kuten yksiköiden suuri työmäärä sekä resurssien ja ajan puute.
Tutkimukseni empiirinen aineisto koostui kolmesta ryhmäkeskustelusta, jotka toteutin kesäkuussa 2024. Ryhmäkeskustelujen osallistujat (N=8) olivat yhden hyvinvointialueen perustason vuodeosastojen lähiesihenkilöinä työskenteleviä osastonhoitajia. Osallistujat olivat jo ennen hyvinvointialueiden muodostumista, hyödyntäneet työssään silloisten kuntaorganisaatioiden käyttämää SHQS-laatujärjestelmää.
Analysoin aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin käyttäen apunani teemoittelua. Analyysin tuloksista ilmeni, miten laatujärjestelmän käyttö edisti osastonhoitajien laadunhallintaa päivittäisjohtamisessa ja mitkä tekijät rajoittivat sen käyttöä. Laadunhallintaa edistäviä tekijöitä olivat asiakaskeskeisyys, jatkuva parantaminen ja prosessilähtöinen ajattelu. SHQS-laatujärjestelmän standardi auttoi erityisesti säännöllisessä laadunarvioinnissa tunnistamaan yksiköiden nykytilaa ja kehittämiskohteita. Standardi toimi myös hyvin ryhtiä tuovana viitekehyksenä laadunhallintaan ja kehittämistyöhön.
Laatujärjestelmä tulisi ohjata koko organisaatiota laatujohtamisen filosofiaan. Tässä tutkimuksessa lähiesihenkilöiden laadunhallintaa päivittäisjohtamisessa rajoitti sekä silloisten kuntaorganisaatioiden johdon että henkilöstön sitoutumattomuus. Organisaatioiden laatukulttuuri näyttäytyi tutkimuksen mukaan kehittymättömänä. Järjestelmällistä laatujärjestelmän mukaista laadunhallintaa rajoittivat myös laatujärjestelmän ulkopuoliset tekijät kuten yksiköiden suuri työmäärä sekä resurssien ja ajan puute.