”Ei varastomiehen palkkaa ole tarkoitettu elämiseen” : Rouskun suhtautuminen rahaan ja rahan kuvaus romaanissa ja elokuvassa Varasto
Maulammi, Sonja (2025)
Maulammi, Sonja
2025
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502062059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502062059
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan henkilöhahmo Rouskun suhtautumista rahaan Arto Salmisen romaanissa Varasto, sekä ohjaaja Taru Mäkelän ja käsikirjoittaja Veli-Pekka Hännisen samannimisessä elokuvassa. Romaani edustaa satiiria ja elokuva-adaptaatio komediaa. Molemmat teokset kuvaavat ilmestymisaikaansa, eli romaani 1990-lukua ja elokuva 2010-luvun alkua.
Tutkielman päämääränä on pohtia, mitkä eri tekijät vaikuttavat Rouskun rahan kuvan muovautumiseen. Suhtautumista rahaan tarkastellaan henkilöhahmon rakentumisen kautta. Henkilöhahmon rakentumisen tutkimisessa käytetään E. M. Forsterin teoriaa litteistä ja pyöreistä henkilöhahmoista, sekä James Phelanin teoriaa henkilöhahmon synteettisestä, mimeettisestä ja temaattisesta ulottuvuudesta. Henkilöhahmon rakentumisen lisäksi otetaan huomioon teosten erilaiset esitysmuodot, eli romaani ja elokuva-adaptaatio, sekä teosten eriävät genret ja niiden käyttötarkoitukset. Lisäksi tutkielmassa tutustutaan yleisesti rahaan suomalaisessa kirjallisuudessa, ja verrataan siinä esiintyviä teemoja kohdeteoksiin. Vastaavaa tutkimusta ei kyseisistä teoksista ole tehty aiemmin.
Tutkielman johtopäätös on, että raha ohjaa huomattavasti teosten kerrontaa ja raha nähdään niissä erityisesti negatiivisessa valossa. Raha ja sen hankkiminen epärehellisin keinoin näyttelee Rouskun elämässä suurta roolia. Se myös määrittää Rouskun ajatuksia ja toimintaa, joskin molemmissa teoksissa hieman eri tavoin. Forsterin teoria on sovellettavissa Rouskuun, sillä kun tutkaillaan hänen rahankäyttöään ja sen vaihtelua tilanteiden mukaan, on hänestä löydettävissä sekä litteän että pyöreän henkilöhahmon ominaispiirteitä. Myös Phelanin teoria sopii Rouskun tarkasteluun. Rouskulla on synteettinen ulottuvuus, sillä hän on keinotekoinen hahmo. Mimeettinen ulottuvuus voidaan osoittaa sillä, että hän on inhimillinen ja joissain asioissa lukijalle tai katsojalle samaistuttava. Temaattisena ulottuvuus muodostuu siitä, että Rousku hahmona edustaa työläistä, joka joutuu pelkäämään toimeentulonsa puolesta. Kerronta romaanin ja elokuva-adaptaation välillä on erilaista, sillä eri välineet eivät kykene esittämään tarinaa täysin samalla tavalla, eivätkä täysin samasta näkökulmasta. Genret taas vaikuttavat siihen, kuinka paljon raha ja sen ajattelu ylipäätään ovat edustettuna teoksissa. Lisäksi teosten eri tapahtuma-aikojen takia rahaan suhtautuminen on erilaista niissä.
Tutkielman päämääränä on pohtia, mitkä eri tekijät vaikuttavat Rouskun rahan kuvan muovautumiseen. Suhtautumista rahaan tarkastellaan henkilöhahmon rakentumisen kautta. Henkilöhahmon rakentumisen tutkimisessa käytetään E. M. Forsterin teoriaa litteistä ja pyöreistä henkilöhahmoista, sekä James Phelanin teoriaa henkilöhahmon synteettisestä, mimeettisestä ja temaattisesta ulottuvuudesta. Henkilöhahmon rakentumisen lisäksi otetaan huomioon teosten erilaiset esitysmuodot, eli romaani ja elokuva-adaptaatio, sekä teosten eriävät genret ja niiden käyttötarkoitukset. Lisäksi tutkielmassa tutustutaan yleisesti rahaan suomalaisessa kirjallisuudessa, ja verrataan siinä esiintyviä teemoja kohdeteoksiin. Vastaavaa tutkimusta ei kyseisistä teoksista ole tehty aiemmin.
Tutkielman johtopäätös on, että raha ohjaa huomattavasti teosten kerrontaa ja raha nähdään niissä erityisesti negatiivisessa valossa. Raha ja sen hankkiminen epärehellisin keinoin näyttelee Rouskun elämässä suurta roolia. Se myös määrittää Rouskun ajatuksia ja toimintaa, joskin molemmissa teoksissa hieman eri tavoin. Forsterin teoria on sovellettavissa Rouskuun, sillä kun tutkaillaan hänen rahankäyttöään ja sen vaihtelua tilanteiden mukaan, on hänestä löydettävissä sekä litteän että pyöreän henkilöhahmon ominaispiirteitä. Myös Phelanin teoria sopii Rouskun tarkasteluun. Rouskulla on synteettinen ulottuvuus, sillä hän on keinotekoinen hahmo. Mimeettinen ulottuvuus voidaan osoittaa sillä, että hän on inhimillinen ja joissain asioissa lukijalle tai katsojalle samaistuttava. Temaattisena ulottuvuus muodostuu siitä, että Rousku hahmona edustaa työläistä, joka joutuu pelkäämään toimeentulonsa puolesta. Kerronta romaanin ja elokuva-adaptaation välillä on erilaista, sillä eri välineet eivät kykene esittämään tarinaa täysin samalla tavalla, eivätkä täysin samasta näkökulmasta. Genret taas vaikuttavat siihen, kuinka paljon raha ja sen ajattelu ylipäätään ovat edustettuna teoksissa. Lisäksi teosten eri tapahtuma-aikojen takia rahaan suhtautuminen on erilaista niissä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10837]
