Sosiaalityötä hinnalla millä hyvänsä?: Katsaus sosiaalihuollon palveluiden kustannusvaikuttavuuteen

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten sosiaalityön tutkimuskirjallisuudessa määritellään ja arvioidaan sosiaalipalveluiden kustannusvaikuttavuutta ja vaikuttavuutta, sekä näiden käsitteiden välistä suhdetta. Tutkielma on syntynyt halusta selvittää, onko aiheesta saatavilla tutkittua tietoa päätöksentekijöiden tueksi nykyisessä taloustilanteessa, jossa tarpeet ja niiden täyttämiseen käytettävissä olevat resurssit eivät kohtaa.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiset sosiaalipalvelut rahoitetaan pääosin julkisilla varoilla. Osan näistä palveluista tuottavat yksityinen ja kolmas sektori, mutta päätökset palveluiden myöntämisestä tehdään viranomaisten toimesta heille osoitetun julkisrahoitteisen budjetin puitteissa. Julkisen talouden tuloksellisuutta tarkastellaan yleisesti niin kutsutun kolmen E:n (Economy, Efficiency and Effectiveness) mallin avulla. Suomeksi edellä mainitut käsitteet kääntyvät muotoon taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Etenkin vaikuttavuuden käsite on oleellinen arvioitaessa sitä, minkälaisia muutoksia tuotetuilla palveluilla on saatu aikaan. Mikäli vaikuttavuuden yhteydessä tarkastellaan myös palvelun järjestämisen aiheuttamia kustannuksia, käytetään kustannusvaikuttavuuden käsitettä. Sosiaalihuollon kontekstissa ei perinteisesti ole tutkittu laajasti palveluiden kustannusvaikuttavuutta, ja vaikuttavuuskin tutkimusalueena on suhteellisen tuore. On kuitenkin kiistatonta, että tietoa sekä palveluiden vaikuttavuudesta että kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan enemmän, jotta sosiaalihuollon lakisääteiset tehtävät voidaan toteuttaa yhdenvertaisuutta ja ihmisten hyvinvointia edistäen, vaikka julkistalouden liikkumavara koko ajan kapeneekin.

Tulosten perusteella kolmen E:n malli on yleisesti tunnettu, samoin kustannusvaikuttavuuden selvittämiseen käytettävät taloudelliset analyysityökalut. Tulokset kuitenkin osoittavat, että tunnettuudestaan huolimatta analyysityökaluja ei käytetä systemaattisesti eikä yhteismitallisesti ja usein etenkin kustannustietoa hyödynnetään heikosti. Yksittäisten palveluiden tai interventioiden vaikuttavuutta tutkitaan, mutta sosiaalihuollosta puuttuu järjestelmällinen ja holistinen tapa arvioida erilaisten vaihtoehtojen vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta käytännön tasolla. Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa, sillä muutokset palvelun saajan elämässä ovat usein aineettomia, yksilöllisiä ja ne tapahtuvat hitaasti. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat yleensä monimutkaisia, jolloin on haastavaa arvioida, mikä osuus muutoksesta on aiheutunut sosiaalityön interventiosta. Asiantuntijat kuitenkin kaipaavat päätöksentekotyönsä tueksi myös vaikuttavuustietoa. Aineiston perusteella ennaltaehkäiseviin palveluihin sijoittaminen on lähes poikkeuksetta sekä vaikuttavaa että kustannusvaikuttavaa.

Tutkittua tietoa sosiaalihuollon palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan lisää. Etenkin suomalaisesta tutkimustiedosta on tutkielman tulosten perusteella pulaa, eikä aineiston perusteella vielä ole tarjolla riittävästi luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.