Lastenlaulut tunteiden tulkkina : Perustunteet vuoden 2016 lastenlauluissa

Abstract

Laulut ovat olleet merkittävä osa lasten elämää jo pitkään. Laulujen merkitystä sosioemotionaaliselle kehitykselle voidaan silti korostaa. Käsittelen teoreettisessa viitekehyksessä laulujen merkitystä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja erityisesti tunnetaidoille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on käsitellä 2016-luvun lastenlaulujen sanoituksissa esiintyviä perustunteita. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lastenlaulut voivat auttaa lasta tunnetaidoissa.

Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen tarkoituksena on ymmärtää lastenlaulujen käsittelemiä tunteita. Tutkimuksen aineisto on valmis dokumenttiaineisto ja se koostuu noin viidestäkymmenestä Hannele Huovin ja Soili Perkiön lastenlaulusta, 2016 julkaistun lastenlaulukirjan sisällä. Tutkimuksen aineisto on analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysiä ohjasi tutkimuskysymysten lisäksi teoria kuudesta perustunteesta. Sisällönanalyysin avulla erittelin ja kuvasin tunteiden esiintymistä lastenlauluissa sekä luokittelin tunteet myönteisiin tai kielteisiin tunteisiin. Tarkastelen syvemmin myös erilaisia ilon ilmenemismuotoja.

Tulosten perusteella yli kolmessakymmenessä lastenlaulussa sanoitetaan jokin perustunne. Myönteisistä tunteista ilon tunne on keskeinen lastenlauluissa ja siitä löytyvät neljä pääluokkaa: ilo persoonan tunnekokemuksena, ilon tunne itsenäisenä toimijana, ilo ihmisten välisenä jaettuna tunteena ja iloisuus ominaisuutena. Tämän lisäksi ilon tunnetta ilmennetään hyvin monenlaisilla keinoilla lauluissa, kuten nimeämällä, myönteisen tunnelman kuvailulla, äänten, kasvojen ilmeiden ja ympäristön kuvailun kautta. Hämmennyksen tunne on pienessä roolissa. Myös kielteisiä tunteita, surua, pelkoa ja vihaa käsitellään selkeästi iloa vähemmän. Tutkimusanalyysi avaa lastenlaulujen monivivahteikkaita tulkintatapoja aikuisen näkökulmasta. Lastenlaulujen sanat voivat auttaa lapsia sekä varhaiskasvatuksen työntekijöitäkin tunnistamaan, nimeämään ja säätelemään tunteitaan. Lastenlaulut voidaan nähdä perustellusti merkityksellisenä oppimisen ja toimijuuden muotona oppimisen kenttänä, johon lapsilla on oikeus.