Strategiana kestävyys
Teerikoski, Risto (2025)
2025
Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Management and Information Technology
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502041935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502041935
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä tarkastelen kestävyyden roolia suomalaisten pörssiyhtiöiden strategiassa. Tutkimuksessa analysoin, miten kestävyys näkyy suomalaisten pörssiyhtiöiden strategioissa analysoimalla Helsingin pörssin yhtiöiden strategioita. Tutkimuksen ensimmäisellä alatutkimuskysymyksellä, millä mittakaavalla kestävyys on huomioitu pörssiyhtiöiden strategioissa, pyrin selvittämään, kuinka suuri osa suomalaisista pörssiyhtiöistä on sisällyttänyt kestävyyden strategiaansa. Tutkimuksen toisen alatutkimuskysymyksen, minkä tyyppisiä kestävyysprofiileja yrityksillä on, luo tietoisuutta siitä, minkälainen rooli kestävyydellä on suomalaisten pörssiyhtiöiden strategioissa.
Tutkimuksessa on käytetty monitutkimusmenetelmää, jossa laadullista tutkimusmenetelmää on hyödynnetty kestävyysmainintojen havaitsemiseen ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää on käytetty kestävyysmainintojen tilastolliseen analyysiin. Kestävyysmainintojen havaitsemisen lisäksi tutkimuksessa kestävyysmaininnat on kategorisoitu Baumgartner & Ebnerin (2010) kestävyysprofiilin, tässä diplomityössä luodun kestävyyden lisäarvon sekä Triple Bottom Line (TBL)-teorian eri kestävyyden osa-alueiden mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa suomalaisista pörssiyhtiöistä ovat sisällyttäneet kestävyyden strategiaansa, mutta suurin osa niin tehneistä yhtiöistä ovat ainoastaan tehneet tämän maininnan tasolla, eivätkä motivoineet kestävyyden merkitystä strategiassa. Yhtiöistä suurin osa olivat toisin sanoen Baumgartner & Ebnerin (2010) kestävyysprofiililtaan introvertteja ja kestävyyden lisäarvon osa-alueella 1 (asteikolla 0–3). TBL-jakauman mukaisista kestävyyden osa-alueista (ympäristö, sosiaalinen kestävyys ja taloudellinen kestävyys) ympäristö oli mainittu useimmiten kaikista yksittäisistä osa-alueista. Tavallisinta oli kuitenkin (22 % tapauksista), että kaikki osa-alueet olivat mainittuina strategiassa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että teollisuusyritykset olivat parhaiten edustettuina kestävyyden parhaimmilla tasoilla.
Tutkimuksessa on käytetty monitutkimusmenetelmää, jossa laadullista tutkimusmenetelmää on hyödynnetty kestävyysmainintojen havaitsemiseen ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää on käytetty kestävyysmainintojen tilastolliseen analyysiin. Kestävyysmainintojen havaitsemisen lisäksi tutkimuksessa kestävyysmaininnat on kategorisoitu Baumgartner & Ebnerin (2010) kestävyysprofiilin, tässä diplomityössä luodun kestävyyden lisäarvon sekä Triple Bottom Line (TBL)-teorian eri kestävyyden osa-alueiden mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa suomalaisista pörssiyhtiöistä ovat sisällyttäneet kestävyyden strategiaansa, mutta suurin osa niin tehneistä yhtiöistä ovat ainoastaan tehneet tämän maininnan tasolla, eivätkä motivoineet kestävyyden merkitystä strategiassa. Yhtiöistä suurin osa olivat toisin sanoen Baumgartner & Ebnerin (2010) kestävyysprofiililtaan introvertteja ja kestävyyden lisäarvon osa-alueella 1 (asteikolla 0–3). TBL-jakauman mukaisista kestävyyden osa-alueista (ympäristö, sosiaalinen kestävyys ja taloudellinen kestävyys) ympäristö oli mainittu useimmiten kaikista yksittäisistä osa-alueista. Tavallisinta oli kuitenkin (22 % tapauksista), että kaikki osa-alueet olivat mainittuina strategiassa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että teollisuusyritykset olivat parhaiten edustettuina kestävyyden parhaimmilla tasoilla.