Maahanmuuttajataustaisten ohjaajien kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta: Haastatteluaineistoon perustuva laadullinen tutkimus
Punkari, Kerttuli (2025)
Punkari, Kerttuli
2025
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502021880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202502021880
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee pääkaupunkiseudun peruskoulujen ja lukioiden maahanmuuttajataustaisten ohjaajien osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia. Haastatteluaineistoon perustuva tutkimus selvittää, millaisia kokemuksia peruskoulujen ja lukioiden maahanmuuttajataustaisilla ohjaajilla on osallisuudesta ja toimijuudesta työyhteisöissään. Samalla tarkastellaan, millaisten tekijöiden he kokevat heikentävän tai toisaalta vahvistavan osallisuuden ja toimijuuden kokemuksiaan kielellisestä näkökulmasta.
Tutkimus edustaa tutkimustehtävänsä pohjalta soveltavaa kielentutkimusta. Osallisuutta ja toimijuutta on tutkittu runsaasti eri tieteenaloilla ja tutkimusperinteissä erilaisista näkökulmista. Viime vuosituhannen vaihteesta lähtien osallisuuden ja toimijuuden tematiikka on noussut laajemman mielenkiinnon kohteeksi kielentutkijoiden keskuudessa, erityisesti sosiokulttuurisen ja ekologisen lähestymistavan kautta. Suomen kielen tutkimuksessa kyseiset teemat ovat nyt yhä ajankohtaisempia liittyen suomalaisen yhteiskunnan monikielistymiseen sekä maahanmuuttajiin suomen kielen käyttäjinä ja oppijoina.
Tutkimusaineisto koostuu yhdestä ryhmähaastattelusta ja yhdestä verkkovälitteisestä yksilöhaastattelusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2024. Tutkimukseen osallistui yhteensä viisi maahanmuuttajataustaista ohjaajaa pääkaupunkiseudulta. Ryhmähaastattelun yhteydessä hyödynnettiin piirustustehtävää ensin osallistujakohtaisten kokemusten reflektoimiseksi ja sen jälkeen haastattelutilanteessa keskustelujen virittäjänä. Piirustusmateriaalia on hyödynnetty havainnollistavana elementtinä varsinaisen aineiston eli haastatteluiden analyysissä. Haastatteluaineiston analyysissä sovellettiin laadullista, temaattista analyysiä. Analyysin tuloksena haastatteluista nousi kuusi pääteemaa, jotka määriteltiin ja nimettiin ohjaajan osallisuuteen ja toimijuuteen liittyviksi rooleiksi: Virasto- ja oppimisyhteisöjen jäsen, Kieleilevä taktikko, Ulkopuolinen, Yhteisen kielen valitsija, Tulkki koulun ja kodin välillä sekä Pelastava enkeli.
Tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudun peruskoulujen ja lukioiden maahanmuuttajataustaisten ohjaajien näkökulmasta osallisuus ja toimijuus rakentuvat ennen kaikkea kielten käytön kautta. Tutkimustulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia, joissa maahanmuuttajataustaisten kohderyhmien osallisuuden ja toimijuuden kokemukset yhdistetään tarjoumien hyödyntämiseen, oikea-aikaisen tukeen sekä oman ekologisen lokeron löytämiseen työyhteisöissä. Tulokset kertovat myös siitä, että maahanmuuttajataustaisilla ohjaajilla on paljon kokemuksia osallisuuteen ja toimijuuteen liittyvistä esteistä ja asemoitumisesta yhteisöjen ulkoreunalle, marginaaliin. Haastateltujen mukaan ulkopuolisuuden kokemusta vahvistaa se, että oman tilan hakeminen kielellisten resurssin käytössä on jatkuvaa ja heille tarjotaan usein apukielenä englantia. Ulkopuolisuus sekä omaan rooliin ja tehtäviin liittyvä epävarmuus heikentävät ohjaajien osallistumista työyhteisöissä ja sitä kautta myös toimijuuden rakentumista, mikä edelleen vahvistaa heidän kokemuksiaan ulkopuolisuudesta. Tarvitaan siis lisää tutkimusta siitä, miten edistää kielellisen osallisuuden ja toimijuuden rakenteellisia ehtoja ja edellytyksiä monikielisissä työyhteisöissä ja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkimus edustaa tutkimustehtävänsä pohjalta soveltavaa kielentutkimusta. Osallisuutta ja toimijuutta on tutkittu runsaasti eri tieteenaloilla ja tutkimusperinteissä erilaisista näkökulmista. Viime vuosituhannen vaihteesta lähtien osallisuuden ja toimijuuden tematiikka on noussut laajemman mielenkiinnon kohteeksi kielentutkijoiden keskuudessa, erityisesti sosiokulttuurisen ja ekologisen lähestymistavan kautta. Suomen kielen tutkimuksessa kyseiset teemat ovat nyt yhä ajankohtaisempia liittyen suomalaisen yhteiskunnan monikielistymiseen sekä maahanmuuttajiin suomen kielen käyttäjinä ja oppijoina.
Tutkimusaineisto koostuu yhdestä ryhmähaastattelusta ja yhdestä verkkovälitteisestä yksilöhaastattelusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2024. Tutkimukseen osallistui yhteensä viisi maahanmuuttajataustaista ohjaajaa pääkaupunkiseudulta. Ryhmähaastattelun yhteydessä hyödynnettiin piirustustehtävää ensin osallistujakohtaisten kokemusten reflektoimiseksi ja sen jälkeen haastattelutilanteessa keskustelujen virittäjänä. Piirustusmateriaalia on hyödynnetty havainnollistavana elementtinä varsinaisen aineiston eli haastatteluiden analyysissä. Haastatteluaineiston analyysissä sovellettiin laadullista, temaattista analyysiä. Analyysin tuloksena haastatteluista nousi kuusi pääteemaa, jotka määriteltiin ja nimettiin ohjaajan osallisuuteen ja toimijuuteen liittyviksi rooleiksi: Virasto- ja oppimisyhteisöjen jäsen, Kieleilevä taktikko, Ulkopuolinen, Yhteisen kielen valitsija, Tulkki koulun ja kodin välillä sekä Pelastava enkeli.
Tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudun peruskoulujen ja lukioiden maahanmuuttajataustaisten ohjaajien näkökulmasta osallisuus ja toimijuus rakentuvat ennen kaikkea kielten käytön kautta. Tutkimustulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia, joissa maahanmuuttajataustaisten kohderyhmien osallisuuden ja toimijuuden kokemukset yhdistetään tarjoumien hyödyntämiseen, oikea-aikaisen tukeen sekä oman ekologisen lokeron löytämiseen työyhteisöissä. Tulokset kertovat myös siitä, että maahanmuuttajataustaisilla ohjaajilla on paljon kokemuksia osallisuuteen ja toimijuuteen liittyvistä esteistä ja asemoitumisesta yhteisöjen ulkoreunalle, marginaaliin. Haastateltujen mukaan ulkopuolisuuden kokemusta vahvistaa se, että oman tilan hakeminen kielellisten resurssin käytössä on jatkuvaa ja heille tarjotaan usein apukielenä englantia. Ulkopuolisuus sekä omaan rooliin ja tehtäviin liittyvä epävarmuus heikentävät ohjaajien osallistumista työyhteisöissä ja sitä kautta myös toimijuuden rakentumista, mikä edelleen vahvistaa heidän kokemuksiaan ulkopuolisuudesta. Tarvitaan siis lisää tutkimusta siitä, miten edistää kielellisen osallisuuden ja toimijuuden rakenteellisia ehtoja ja edellytyksiä monikielisissä työyhteisöissä ja suomalaisessa yhteiskunnassa.
